Tänä viikonloppuna…

Tuijotan merelle ja tunnen itseni vapaaksi.

Huolen ja stressin iskiessä kysyn itseltäni, ovatko ajatukseni totta.

Pysähdyn todella kuuntelemaan, kun linnut laulavat.

Syön ruokani ajatuksella ja pureskelen sen hyvin, ilman kiirettä ja hotkimista.

Hymyilen ventovieraalle.

Puhun vierasta kieltä.

Vietän aikaa rakkaideni kanssa ilman, että näprään kännykkääni vartin välein.

Keskityn kuuntelemaan ja todella kuulemaan.

Nauran paljon.

Katson sinua silmiin.

Tiedostan, että asiani ovat kokonaisuudessaan ihan hyvin.

Olen kiitollinen siitä, mitä minulla on.

Kehun, kun on aihetta.

En pidä mitään itsestäänselvyytenä.

Ajattelen ihmisiä ja lähetän heille ajatuksissani virtaa ja rakkautta.

Luen kirjaa.

Tarjoan apuani.

Nostan lasillisen tälle hetkelle.

Palkitsen itseni palkkapäivän kunniaksi.

Annan positiivista palautetta.

Teen jonkun asian uudella tapaa.

Olen sinulle sellainen kuin toivon sinun olevan itselleni.

Annan valoni loistaa.

En puhu lapsilleni älä-kieltä.

Uskon, että kaikki onnistuu.

Lähetän viestin ystävälle.

Tiedostan sen, että mikään ei kestä ikuisesti.

Iloitsen pienestä.

En mieti tekemättömiä asioita, vaan kiitän itseäni kaikesta, mitä olen jo tehnyt.

Rakastan isosti.

Olen oma itseni.

Siedän arjen kaaosta ja epävarmuutta.

Oivallan, että valinnoillani voin oikeasti vaikuttaa.

Teen asioita, joita haluan tehdä.

Ymmärrän sen, ettei tavallisia päiviä olekaan.

Tiedostan, että elämä on ihme.

Muistan, että olen oman arkeni arkkitehti.

Oho, tulipa pitkä lista, mutta suurin osa asioista ihan ilmaisia toteuttaa! Vaikeinta on varmasti tuo älä-kielestä luopuminen ja kännykän räpläämisen lopettaminen, mutta yritetääs!

Mitä sinä aiot tehdä viikonloppuna? Aurinkopäiviä sinulle!