Uudistuminen tekee hyvää

Kaikin puolin, uskon niin.

Tänäänpä mietin sellaista, että jos aina tekee, kuten aina on tehnyt, niin miksi sitä silti odottaa uusia lopputuloksia? Koska tuskinpa mitään uutta tapahtuu, jos vain toistaa samaa. Joskus tosin se sama vanha toimii niin hyvin, ettei kannata hätiköidä ja ainakaan heti muuttaa toiminta- tai ajatusmalleja. Useimmiten kuitenkin se sama vanha tapa lakkaa jossain vaiheessa viemästä kohti freesejä lopputuloksia. Kyse lieneekin siitä, että huomaa, milloin sama ei enää toimi.

Aina vain ei arjessa edes ehdi huomata, että olisi hyvä muuttua tai muuttaa jotain. Sitä on kuin hamsteri juoksupyörässä ja ehtii juuri keskittyä hetkestä selviytymiseen. Ihminen tarvitseekin hetkiä, jolloin voi pysähtyä. Ilman tunnetta siitä, että pysähtyminen olisi jotenkin väärin ja ilman huonoa omatuntoa. Jos ei pysähdy tarkistelemaan omaa elämäänsä, ei ehdi huomata, mikä on hyvin ja mikä ehkä kaipaisi uusia tuulia. Enkä usko siihen, että olemme täällä vain painamassa elämää läpi kiireisinä, stressaantuneina ilman hetkiä, jolloin voimme vain olla ja fiilistellä.

Omaan arkeen on tuskallisen helppoa jämähtää. Sitä istuu bussissa aina samalle puolelle käytävää. Jumpassa sitä menee siihen samaan kohtaan liikkumaan kuin on tehnyt jo viimeiset 20 vuotta. Sitä väittelee perheenjäsenten kanssa siitä, kenen olisi pitänyt viedä eteisessä koko päivän seissyt haiseva roskapussi. Sitä nalkuttaa lapsille lattialle lojuvista vaatteista. Sitä käyttää työpaikalla aina samaa vessakoppia, vaikka vaihtoehtoja löytyisi. Sitä meikkaa samaan tyyliin kuin yläkoulussa. Sitä juoksee aina sen saman lenkin, aina siihen samaan suuntaan. Sitä pysähtyy aina saman kahvilan luona matkalla mökille. Sitä vetää jalkaan aina ne samat lenkkarit, vaikka vaihtoehtoja löytyisi.

Kyllä sitä ihminen vain toistaa itseään päivä toisensa jälkeen. Eikä vain teoissaan, vaan myös ajatuksissaan.

Mihin kaikkeen pystyisimmekään, jos alkaisimme ajatella ja toimia hieman toisin? Veikkaan, että täällä siirreltäisiin vuoria jos monenlaisia.

Itselläni oli taannoin tee yksi uusi asia viikossa -projekti päällä. Voitte vain arvata, kuinka siinä kävi. Kyllä, proggis hautautui kaiken sen arjen keskelle, vaikka aluksi tuntuikin virkistävältä.

Nyt pian alkavan 11 päiväisen kesälomani kunniaksi aion aloittaa projektin uudelleen. Sinäkin voit aloittaa. Sitä voi aloittaa uudella tapaa tekemisen vaikka sillä, että menee jumppasalin toiseen laitaan liikkumaan. Tai juoksee sen saman lenkin, mutta aloittaa maalista.

Uskon, että jo pienet muutokset virkistävät meitä ja myös pakottavat ajatuksiamme uusille urille.

Jos saman toistaminen tekee sinut onnelliseksi, silloin kannattaa toimia, kuten on tottunut. Jos saman tekeminen saa sinut jämähtämään paikallesi, muista, että mahdollisuudet ovat rajattomat.

Iloista keskiviikkoa!