Eka juoksulenkki kuukauteen!

Kylläpä tänään väsytti, kun heräsin hyvin valvoneena kiitos Piksun hampaiden tulon. Kun odotin kahvitarjoilua suoraan sänkyyn ja huutelin kommenttejani olohuoneeseen, kuulosti kuulemma siltä kuin ääneni olisi kuulunut haudan takaa, heh. Työpäivä meni ihan mukavasti, mutta kotiin tullessa väsymys meinasi taas iskeä. Sitten päätin, että tänään on se päivä, kun jatkan lenkkeilyä kuukauden tauon jälkeen.

Ja kyllä kannatti! Nyt on superhyvä olo, eikä väsytä enää lainkaan. Liikunnan piristävä voima on ihmeellinen. Suosittelen jokaiselle väsyneelle ja elämäänsä väsyneelle liikuntaa! Ja vaikka en tosiaan ollut juossut kuukauteen, tänään juokseminen tuntui hyvin kevyeltä. 35 minuutin lenkin keskivauhti oli 5.47 minuuttia per kilometri. Olisin jaksanut juosta pidempäänkin, mutta Piksu alkoi vaikuttaa rattaissaan nälkäiseltä. Ensi viikolla aion kokeilla itsekin juoksemista vaunujen kanssa. Tähän asti niitä on työntänyt perheemme teräsmies.

Tästä se lähtee. Urheilufiilis on vihdoinkin hyvä ja motivaatiotakin löytyy. Viikonloppuna ohjaan kaksi sisäpyöräilytuntia, huomenna ehkä lepäilen.

Ei mitään itsesensuuria! Iloinen lenkkeilijä vasta lähdössä juoksemaan.