Hetki itselle

Olin tänään työkeikalla Vuosaaressa Villa Solvikissa. Sitä ennen minulla oli tovi luppoaikaa, joten arvatkaapas, mitä minä tein.

No en sitten yhtään mitään!

Villa Solvik se sieltä pilkottaa.

Istuin hiekkarannan kupeessa olevilla rappusilla ja suljin silmäni hetkeksi. Kuuntelin leikkivien lasten kiljahduksia ja hengitin sisään meren tuoksua. Annoin auringon tehdä pisamia kasvoilleni. Ah!

Voi pojat, että minä nautin. Olo oli kuin Las Palmasissa.

Tovi itselleni.

Kun on kesä, kun on lämmin. Maailma on silloin parempi paikka olla ja hengittää.

Tehokas toimiminen voi alkaa siitä, että ei tee mitään. On vain läsnä. 

Hetki tuntui arvokkaalta, tosin ohikiitävältä.

Hetken päästä löysin itseni räpläämästä facebookia kännykällä.

Maailma, joko kaipasit minua? En ollut kaukana. Olin hetken aatoksissani.

Kyllä se on uskottava, kesä on täällä.

Suosittelen kuitenkin, kokeilkaapa olla tekemättä mitään. Joka päivä puoli tuntia.

Jos minä onnistuin olemaan duracellpupuloimatta, kyllä se sujuu sinultakin.