Ilon kautta

Näin se on taas maanantai ja kiireinen viikko on tulossa. Tällä viikolla mennään ilon kautta ja keskitytään vain myönteiseen. Huonot jutut saavat toki tulla, mutta ne sivuutetaan vienosti olkaa kohauttaen ilman takertumisia tai jumittautumisia. Yhä on muutama haastateltavakin hakusessa, mutta eilen päätin, että tällä viikolla keskityn jälleen siihen, että otan asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Se, että stressaisin jonkun sopivan ihmisen löytämistä ei asiaan auta, vaan keskityn mieluummin siihen, että kaikki palikat kyllä loksahtavat paikalleen. On vain pakko uskoa ja luottaa. Tietää, että homma on jo hoidossa, vaikka en sitä vielä pysty aivan näkemään. Ja sitä paitsi onhan palikoiden paikalleen loksahtaminen asiasta riippumatta yhtä mahdollinen kuin sekin, että metsään menee. Miksi siis turhaan murehtia, kun voi luottaa siihen energiaan, joka auttaa meitä hoitamaan asioita. Sitä vain niin helposti takertuu niihin negatiivisiin seikkoihin. Pelkää sen sijaan että uskoo, buu sentään. Onneksi sen murehtijan sisällään voi vaientaa. Sitä vain voi päättää lakata samastumasta ajatuksiin, jotka yrittävät laittaa kapuloita rattaisiin. Annetaan niiden(kin) ajatusten tulla, mutta päästetään ne myös menemään. Ei kannata jäädä jumittamaan johonkin pieneen epäkohtaan, vaan mieluummin sitten vaikka siirtyä tekemään asioita, jotka sillä hetkellä ovat mahdollisia edistää.

Tämä toimii, minulla on tästä tsiljoonien kertojen kokemus! Kun noin tuhannen kerran päättää päästää irti siitä huolehtimisesta ja tietoisesti virittäytyy iloisiin fiilareihin, huomaa, että yhtäkkiä eteen tupsahtelee paljolti asioita, jotka ohjaavat meitä eteenpäin. Kaikki asiat eivät tapahdu ehkä heti, mutta onneksi kärsivällinen pystyy odottamaan, koska tietää, mitä on tulossa. Ja ne esteet, haasteet, epäkohdat… Ne ovat vain asioita, jotka me koemme, että niiden tulisi olla toisin. Ei tietenkään, ei todellakaan ole mukavaa herätä uuteen viikkoon niin, että auton ikkuna on rikottu tai sivupeili on potkittu irti (kahden kaverin Facebook-statuksista poimittua, mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa??!!), mutta uskon, että useammat vaikeudetkin lopulta auttavat meitä kasvamaan, kaikki ne vattumaisetkin tapahtumat kehittävät meitä jollain tapaa ihmisinä.

Kun näemme heti aamusta päivämme ja itse asiassa viikkomme sujuvan hienosti, voi hyvinkin olla, että juuri ne oikeat ihmiset, oikeat kohtaamiset, oikeat asiat ja oikeat tapahtumat suorastaan hyppivät varpaillemme.

Joskus sitä vain unohtaa, että maailmankaikkeus on ystävällinen paikka emmekä ole täällä todellakaan raahautumassa elämästä läpi, vaan nauttimassa olostamme, työstämme, toisistamme. Luottakaamme siis omaan energiaamme ja siihen, että asiat tapahtuvat, kuten parhaaksi on. Ei valiteta, vaan toimitaan! Ja nimenomaan toimitaan rakkaudesta käsin. Ja oikeasti, kun oppii näkemään vaikka sitten ne vähemmän innostavat tekemiset eri näkökulmasta, fiilis on aivan toisenlainen, iloinen, energinen ja aikaansaava. Kokeile vaikka!

Viikon voimasanat tulevat Wayne W. Dyerilta:

”Sinä olet valon kantaja. Säteilet valoa minne menetkin ja voit valollasi auttaa itseäsi ja muita voittamaan pimeyden. Ajattele valoa asenteena. Voit valita, suhtaudutko asioihin valoisasti vai synkästi. Jos suhtautumistapasi on valoisa, kohtaat ongelmasi selkeydellä, joka on omiaan poistamaan vaikeudet.”

Jos ilo ei meinaa alkaa löytyä, kannattaa katsoa vaikka kuvia, joista tulee hyvä mieli ja hyviä muistoja. Tässä kesävarpaani viime heinäkuulta!

Jos ilo ei meinaa alkaa löytyä, kannattaa katsoa vaikka kuvia, joista tulee hyvä mieli ja hyviä muistoja. Tässä kesävarpaani viime heinäkuulta!