Jetzt geht’s los!

Taas on viikko hurahtanut kohti loppupuolta ja olen urheillut vain kaksi kertaa. Voi voi voi. Ärsyttää, etten ehdi/jaksa liikkua enempää, mutta kuitenkin ehdin/jaksan valittaa, kun en ole (itseeni) tyytyväinen näin. Ei oikeasti voi olla näin vaikeaa hilata ahteriaan edes puolen tunnin juoksulenkille!! En tunne itseäni tällaisena sohvaperunana, olenhan liikkunut aina. Liikunta poistaa myös stressiä ja auttaa minua nukkumaan paremmin. Se tekee minusta iloisemman ja aikaansaavamman ihmisen. On ryhtiliikkeen aika.

Olen päättänyt alkaa merkitä treenikerrat etukäteen kalenteriini. Jos tämä mieskin ehtii treenata päivittäin, niin luulisi, että minäkin.

Toinen asia, joka pitää tunnetusti liikkeessä, on tavoite. Tähän mennessä minulla ei ole ollut kunnollista tavoitetta. Nyt asetin sellaisen itselleni: Lähden tänne.

EDIT: Enpä lähdekään, sillä Berliinin ilmoittautuminen on ohi ja maraton täynnä. Sen sijaan tämä alkoi kiinnostaa. Vahva ehkäpä sille.

Banderollin pitäjät löytyvät omasta takaa, mutta juoksuseura uupuu. Vink vink.

Pitääköhän lentsikaan ottaa omat vellit mukaan?