Kahdessa vuodessa yli 10 kiloa rasvaa on kadonnut hikenä ilmaan – terveiset kehonkoostumusmittauksesta
Kävin alkuviikosta kehonkoostumusmittauksessa personal trainerini Noora Kenttämaan tykönä ensimmäistä kertaa sitten elämäntapamuutokseni. Viimeksi mittaus on tehty itselleni tammikuussa 2017. Silloin rasvaprosenttini oli 32 ja risat, rasvamassan määrä kehosta yli suositellun normaalialueen eli itselläni 26 kiloa painosta, joka oli tuolloin 84 kiloa. Lihasmassaa minulla oli tuolloin ikäisekseni naiseksi kuitenkin hyvin, ja vaikka sen määrä vähenikin seuraavien kuukausien aikana lihaskuntotreenin puutteesta, olen nyt alkanut saada sitä treenillä takaisin. Lihastasapaino ja lihasmassan määrä olivat nytkin siis normaalit, mutta toki aina voi petrata. Mutta olenhan jälleen viime kesästä lähtien tehnyt säännöllistä lihastreeniä, joten syytä huoleen ei ole.
Hirveä määrä rasvaa on kadonnut hikenä ilmaan!
Ei paineita rasvaprosentista
Kehonkoostumusmittaus on aina hyvä tehdä samalla laitteella, jolloin aiemman ja tuoreen tuloksen vertaaminen on varmempaa. Koska testi tehtiin tällä kertaa R5-salilla Metsälässä (missä käyn treenaamassa pt:ni Nooran kanssa) ja aiemmin toisaalla, ajattelin uusia testin noin 6 kuukauden päästä.
Varsinaisesti en oikein tiennyt mitä odottaa enkä oikeastaan kai odottanutkaan edes mitään, sillä painoahan on pudonnut viimeisen parin vuoden aikana noin 20 kiloa ja vaaka on näyttänyt jo pitkään tasaiset 68 kiloa. Totta kai tiesin, että rasvamassan määrä ja rasvaprosenttini ovat satavarmasti ihan eri luokkaa kuin pari vuotta sitten, mutta mitään paineita siitä, mitä rasvaprosenttini muka pitäisi olla, ei ollut.
Yllätyin siis iloisesti siitä, kun rasvaprosentti jäi lukemaan 24,8. Keskivartalossani, joka oli itselläni varsinkin pari vuotta sitten melkoinen kelluke, on yhä eniten ylimääräistä rasvaa, käsissä ja jaloissa rasvan määrä oli tasaisempi. Aivan mahtavaa oli kuitenkin se, että kropastani on lähtenyt rasvaa viimeisen parin vuoden aikana reilusti yli 10 kiloa, eli 20+ voipakettia ja vaarallinen viskeraalirasva oli vähentynyt hurjasti. Huhhuh! Vaikka syönkin nykyään perusterveellisesti ja itse asiassa syön aika isoja ruokamääriä, jotta jaksan urheilla näin paljon, voisin tuosta keskikehon rasvasta toki tiristää turhia pois. Mittaus antoi ideaalipainokseni 67 kiloa nykyisen 68 kilon sijaan ja kertoi, että rasvaa voisin pudottaa 1,6 kiloa.
Pieni painonpudotus voisi auttaa juoksussa
Muutaman (rasva)kilon alhaisempi paino auttaisi esimerkiksi juoksuvauhtien kasvatuksessa, mutta koska tavoitteenani on ennen kaikkea jaksaa juosta tasaisesti ja pitkään eikä oikeastaan lisätä vauhteja, en ole tästäkään asiasta huolissani. Koska minulla ei myöskään toimi itseni kieltäminen tai syömisten rajoittaminen, jatkan suurin piirtein samalla linjalla kuin nytkin. Sokerin määrää voisin kyllä paikoin vähentää arjessani, sillä viime aikoina on ollut kausia, jolloin olen syönyt vaikka karkkia tai pullaa monta päivää peräkkäin. Toisaalta en koe olevani sokerikoukussa, koska voin myös helposti olla syömättä makeaa päiväkausia peräkkäin. Olen syönyt, koska on huvittanut ja olenpa vielä syönyt hyvällä omallatunnolla. Äsken söin muuten 6 irtokarkkia isosta kulhosta, joka meillä on kuivakaapissa. Ei ollut tarvetta eikä fiilistä syödä enempää.
Joka tapauksessa olin tosi tyytyväinen mittauksen tuloksiin, koska kaikki tämä, myös noiden reilun 10 rasvakilon karistaminen, on tullut elämäntapamuutoksen myötä, ei laihduttamalla. Paradoksaalista on sekin, että nämä tulokset ovat tulleet syömällä paremmin kuin luultavasti koskaan aikaisemmin. Toki nykyään liikun paljon, useimmiten 8-12 tuntia viikossa, mutta tuon elämäntapamuutokseni alussahan vähensin liikuntamääriä noin 3 viikkotuntiin ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi, sillä halusin tehdä painonpudotuksen ruokavaliolla, en liiallisella liikkumisella. Mutta lisää tekemistäni henkisistä ja fyysisistä muutoksistahan voit myös lukea tai kuunnella Uuteen nousuun -kirjastani!
Torstai on toivoa täynnä!
Jenny
P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!
Comments are closed.