Kaikella on oikea aikansa

Viimeiset neljä vuotta tästä haaveilin, nyt hän on tullut kotiin. Hän tuntui heti täysin omalta ja kuin vanhalta tutulta.

Okei, vitsit vitsinä. Oikeasti ajattelen niin, että 35 vuoden ikä on täysin oivallinen uuden harrastuksen aloittamiseen. Ikinä ei saisi ajatella, että on liian vanha jotain asiaa varten. Toki ihmisillä on mielipiteitä, mutta so what! Itse sen tietää sydämellään, mitä haluaa. Ja kun sitkeä unelmani ei lakannut olemasta, pakkohan se oli lopulta toteuttaa. Kiitos vain puolisolle hienosta synttärilahjasta, longboard-laudasta.

Tuskin maltan odottaa, että pääsen potkimaan pitkin katuja. Sen verran minua ujostuttaa, että ensin haluan harjoitella hieman omassa rauhassa ennen julkista esiintymistä.

Tätä puremaa muuten on selkeästi ilmassa, siis meidän kypsempien naisten joukossa. Yksi ystävä ehti hankkimaan omansa jo ennen minua. Ainakin kolme muuta tuntemaani upeaa 30 + naista ovat matkalla hankkimaan samanlaista.

Tästä ei tule välttämättä helppo taival, mutta olen valmis antamaan hänelle aikaani ja eri toten kärsivällisyyttäni. Sitkeällä treenaamisella meistä tulee varmasti kuin vanha aviopari!

Anteeksi vain latteuteni, mutta mikään muu ei kuvaa tätä onnellista hetkeä paremmin kuin kulahtanut ja inhoamani fraasi:

Poika on tullut kotiin.

Totisesti, hän on täällä!

Perheeni kasvoi uudella tyypillä! Nimi on vielä hakusessa.

Ei muuta kuin unelmia toteuttamaan! Annetaan palaa!