Hyvä arki

Keskittymiskyky kuin kultakalalla

Näin se on taas yksi juhannus juhlittu. Tein taas jälleen kerran tärkeän havainnon asiasta arjessani, jota haluan muuttaa. Kun useampi ihminen oli saman katon alla ja vettä satoi, ihan liian usein tuli tartuttua kännykkään ja mentyä nettiin, koska ei ollut muka mitään tekemistä. Toki tein luurillani hyödyllisiäkin asioita, kuten katselin säätiedotuksia ja otin valokuvia, mutta ihan liikaa tuli roikuttua somessa, kun kerrankin olisi ollut tilaisuus olla rakkaille täysin läsnä. Tiedän, ettei pelon kautta kannata elää, mutta pakko tunnustaa, että minuun iski yhtäkkiä pelko siitä, että oikea elämä vain purjehtii ohitseni kun olen jatkuvasti nenä kiinni ruudussa. En halua, että yhtäkkiä huomaan, että lapseni ovat kasvaneet isoksi sillä välin kun äiti on ollut netissä!

No, ihan oikeasti yritin myös olla tekemättä mitään (lue: räpeltämättä kännykkää), mutta nyt kun en ole aikoihin meditoinut eli tässä tapauksessa harjoitellut istumista paikallani ajatusteni kanssa ilman, että jatkuvasti teen jotain, oli se tekemättömyys hurjan vaikeaa. Jostain silmiini osuikin lausahdus, että nykyihmisen keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin kultakalalla, eli vain jotain sekunteja! Kuitenkin tiedän, että minulta tuo tekemättä oleminen ja paikallaan hiljaa istuminen onnistuu kyllä, olenhan sitä aiemmin paljon harjoitellut. Taitaa olla aika alkaa taas. Jossain vaiheessa istuin vartin päivässä ilman, että olisin tehnyt mitään. En takertunut ajatuksiinikaan, vaan annoin niiden tulla ja mennä. Suosittelen kokeilemaan! Ja aloittaa voi vaikka viidestä minuutista, jos vartti tuntuu ensi hätään liian pitkältä ajalta.

Terveiset laiturilta!
Terveiset laiturilta!

Ennen juhannusta sain jo 33 vuotta toimineelta lahtelaiselta Positiivarit-yritykseltä yhteistyössä Blogiringin kanssa aikuisten värikirjoja ja värikynät. Olen itse seurannut Positiivareita aina silloin tällöin ja arkiaamuisin meiliini tupsahtaa heidän aamun ajatuksensa. Täytyy sanoa, että tuo kyseinen paketti oli kuin lahja maailmankaikkeudelta ja saapui juuri tismalleen oikeana hetkenä. Niinhän ne asiat tuppaavat tapahtumaan, juuri oikealla ajallaan. Minä tietenkin pakkasin kirjat mukaan juhannuksen viettoon ja vaikka ne ovatkin nimetty aikuisten värikirjoiksi, niin myös teini-ikäinen ja vasta 18 täyttänyt tyttärenikin innostuivat niitä värittämään ja itse asiassa nuorimmaiseni, 4, myös. Värittäessä oli helppo keskittyä olennaiseen, olla toiselle läsnä ja se oli samalla hyvin meditatiivista puuhaa. Jopa minun oli todella helppo keskittyä värittämiseen ilman, että kovasti edes mietin mitään. Varmasti pääni täyttyi ajatuksista, mutta en ainakaan jäänyt niihin jumiin millään tapaa. Jos siis paikallaan hiljaa istuminen on liian haastava tapa aloittaa keskittymisharjoitukset, suosittelen tuollaista värityskirjaa lämpimästi.

Toisessa värityskirjassa on ajatelmia.
Niin hieno sanonta.

Lopulta ajattelen tuosta läsnä olemisen vaikeudesta niin, ettei sekään ihan täysin omaa syytämme ole. Nykymaailmassa vain on niin paljon informaatiota tarjolla, ettei ole ihme, että keskittymiskykymme herpaantuu. Sen sijaan, että alkaisi pelätä tai olisi itselle vihainen, asia on hyvä huomioida ja sitten omalla kohdalla miettiä, miten toivoisi asian olevan ja mitä sille voisi tehdä, jotta itse eläisi tyytyväisempänä. Uskon itse siihen, että lopulta me jokainen olemme oman elämämme arkkitehti ja voimme tehdä arjesta juuri sellaista kuin haluamme. Nytkään en aio takertua enempää siihen, että roikun liikaa netissä. Vaan mieluummin keskityn hyvään ja siihen, mitä sen netissä roikkumisen sijaan voin tehdä.

Ja vielä: Elämä on vuoristorataa, johon kuuluvat kaikki tunteet ja niin negatiiviset kuin positiivisetkin tapahtumat. Elämä ei ole ikinä mustavalkoista, eikä vain positiivista tai negatiivista. Kivaa tai tylsää. Iloista tai surullista. Mutta onneksi tietoisuus elämän ihastuttavasta monimuotoisuudesta ei mitenkään poissulje hauskuutta, iloa ja onnea. Kyllä minäkin ymmärrän, että elämä tulee vielä satuttamaan ja epätoivottuja asioita tapahtuu, mutta en silti suostu odottamaan surkeuksia tai vastoinkäymisiä tai olemaan iloitsematta hyvistä asioista, joita kohtaan arjessani. Odotan siis jatkossakin mieluummin ihania, mukavia ja hauskoja asioita ja yllätyksiä. Pysyn siis jatkossakin iloisella ja myönteisellä mielellä.

Olen myös kova innostumaan. Joskus kun olen oikein innoissani jostakin, niin asioiden sujuminen toisin kuin olin mielessäni ajatellut ja ajatuksissani mielikuvitellut toki voi harmittaa. Silti olen havainnut innostumisenkin hyväksi keinoksi vaalia positiivisuutta. Miksimiksimiksi ajatella asioista huonomman kautta. Miksei hyvän. Se ei tee ihmisestä mitenkään tyhmää, jos haluaa uskoa, että asioilla on tapana järjestyä. Kyllä myönteinen ihminenkin näkee vaikeudet elämässä, tunnistaa ne ja kyllä vain ne nostattavat pintaan erilaisia ajatuksia ja tunteita. Itse kuitenkin haluan uskoa, että ongelmiin löytyy ratkaisuja ja usein vastoinkäymisistä ja omista epätoivotuista käytösmalleista, kuten someriippuvuudesta, oppii jotain. Ja parempi herätä juuri nyt kuin ei milloinkaan! Tismalleen oikeana aikana.

Toisessa kirjassa on kauniita kuvia.
Toisessa kirjassa on kauniita kuvia, toisessa ajatelmia.

Heräsikö ajatuksia? Kaikkien tähän postaukseen perjantaihin 26.6. mennessä kommentoineiden kesken arvon kaksi aikuisten värityskirjaa.

Iloista uutta viikkoa! Ollaan armollisia itsellemme.

Yhteistyössä Positiivarit.
Yhteistyössä Positiivarit.

63 thoughts on “Keskittymiskyky kuin kultakalalla

  1. Ensimmäistä kertaa blogissasi ja tiedän jo nyt, että tulen visiteeraamaan toistekin! Mielenkiintoista tekstiä, pysäyttää ja pistää syventymään omiin ajatuksiin.

  2. Pitkästä aikaa muistin blogisi, kiitos positiivisesta innostuksesta ja herättelevistä kysymyksistä :)

  3. Huomenta:) niin ajatuksia herättävä teksti taas kerran.. Kuulin just viime viikolla noista aikuisten värityskirjoista ja alkoi todella kiinnostaa :)

  4. Olen kuullut näistä aikuisten värityskirjoista jo aiemmin. Sopisi varmasti rauhoittumiseen ja hetkessä elämiseen kiireisen arjen keskellä.

  5. Tuo on niin tuttua, välillä tunnen syyllisyyttä somessa tai netissä roikkumisesta. Onneksi on kesä, ihan kohta loma, aurinkoa ja valoa! Lomalla lupaan keskittyä enemmän ihmisiin ja vähemmän nettiin.

  6. Voi luoja. Ensimmäisen kappaleen viimeinen virke oli kuin luunappi otsaani. Olen jo pidemmän aikaa tiedostanut käyttäväni liikaa aikaa koneen ääressä, mutta olen vaientanut sisäisen motkotuksen ja uskotellut itselleni, että netistä löydän tarpeellista tietoa ja viisastun joka minuutti. Nyt tuo piinaava tieto tuli eteeni jo netissä. Kiitos. Mä oikeasti tarvitsin tätä.

    Nuo värityskirjat on aivan ihania. Vielä en ole raaskinut itselleni hankkia, mutta tulostin netistä joitain kuvia. Värittäminen on kuin musiikkia silmille :)

  7. Hyvä kirjoitus, kiitos. On pelottavaa kuinka nopeasti aikaa saa kulumaan pelkästään fasessa seikkailemalla. Jos asiaa ei tiedosta, masentuu herkästi. Välillä on vain parempi olla avaamatta koko konetta. Olen jo jonkin aikaa haaveillut värityskirjasta ja ajattelin kokeilla onneani.

  8. Pidän ajatuksistasi, joita saan lukea. Nyt lomalla ollessani yritän mennä itseeni uudella tavalla. Oppia tuntemaan itseni, toiveeni, odotukseni, tarpeeni….Viikko ennen loman aloitusta aloitin mietiskelyn, pistin jarrut kiireelleni. Olen suorittaja, liiaksi asti, haluan saada aikaan asioita, kodissa, pihalla, srk asioissa, työssäni. Onneksi on muutaman viikon loma-aikaa, aikaa itselle ja perheelle.
    Väritystehtävät voisivat toimia kiireen, suorittamisen vastapainona!

    Elämääni ovat liiaksi asti ohjanneet lapseni, puolisoni, muut läheiseni, työyhteisöni. Mihin oma minuuteni on lokeroitunut? Mihin olen sen itse sullonut? Sukututkimus, josta olen myöskin kiinnostunut auttaa jotenkin myös löytämään itsensä, niistä ihmisistä joita on elänyt ennen minua voin oppia paljon.
    Opeta meitä edelleenkin omilla hyvillä esimerkeilläsi, kannustavilla ajatuksillasi.

  9. Turussa on sellainen pieni muotoinen värityspäivä tulossa josta HS esim mainosti. Värittäminen on lukemisen lisäksi sellaista aivoja nollaavaa toimintaa itselle.

  10. Kiitos vinkistä! Tämä kevät oli älyttömän kiireinen ja huomaan jumiutuneeni siihen kiireeseeen ja ylivireyteen niin että se jää edelleen helposti päälle. Jos aamuisin ehdin ja muistan joogata tai vain istua edes hetkeksi niin se kantaa koko päivää. Kiitos siis muistutuksesta.

  11. Kiitos hyvästä ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta jälleen kerran. Minäkin olen viime aikoina tarkastellut kriittisesti netin käyttöäni ja yrittänyt tietoisesti vähentää sitä niin, että työpäivän jälkeen en enää konetta avaa. En tykkää olla puhelimella netissä, joten koneen sulkeminen toimii minulla hyvin. Vaikutuksen huomaa selvästi: olen paljon rauhallisempi ja mielialakin on korkeammalla. Minusta netti ja some tuntuvat hälinältä, samanlaiselta kuin olisi jossain meluisassa kahvilassa koko päivän. Ja kun koneen sulkee, on kuin pääsisi sieltä meluisasta kahvilasta kodin hiljaisuuteen, jossa voi taas rentoutua ja ladata akkuja. Iltamyöhään surffailu estää rentoutumasta, koska on tavallaan koko ajan siellä kahvilan hälinässä.

  12. Tuota pitäisi harjoitella; olla tekemättä mitään (ja olla samalla stressaamatta kaikista tekemättömistä asioista!). Onneksi voin kuitenkin todeta, että ainakaan nuo puhelimet ja sometukset eivät omaa aikaani vie, sillä tietoisesti kotiin tultuani jätän puhelimen pöydälle, enkä edes koske koko vehkeeseen kuin korkeintaan kerran-pari illan aikana.

  13. Hieno blogi jota luen mielelläni :) Kesäloma alkaa rauhoittumalla värityskirjan parissa.

  14. Hyvä teksti jälleen kerran. Antaa ajattelemisen aihetta. Värityskirja olisi tervetullut meille! :)

  15. Kiitos ihanista, ajatusta herättävistä teksteistä <3 aina kun on oma pää on solmussa ja ei tiedä miten päin olisi, niin joka kerta kirjasta tai fb:sta löytyy niin osuva teksti joka saa ajatukset selkiytymään. Olen todella kiitollinen siitä että jostain ystävän kautta huomasin sisäinen voima -sivuston fb:ssa ja ymmärsin ruveta tykkääjäksi, ne tekstit on kertakaikkiaan muuttaneet minua ihmisenä hurjan paljon parempaan suuntaan!

    Ja tuo värityskirja! Itsellä kun tahtoo päivät kulua töissä ja kotihommissa niin tämmöinen värityskirja olisi juuri täydellinen veruke ottaa oma pieni hetki arkisten touhujen lomassa.

  16. Olen nähnyt näitä aikuisten värityskirjoja ja miettinyt kuinka hyvin nämä toimisi minulla. Sairastan PTSD:tä eli post-traumaattista stressihäiriötä. Keskittyminen ei ole aina huippuluokkaa. Lukeminen on hankalaa, tällaiset blogit on kuitenkin tällä keskittymiskyvyllä sopivan pituisia =) Olen lukenut blogia jo pitkään ja niin Vastaisku ankeudelle kuin 365-ajatusta parempaan arkeen ovat olleet minulla tukena tällä välillä hankalalla matkalla. Kiitos Jenny! =)

  17. Kirjoitus on totta ja kertoo tämän päivän meiningistä. Pitäisi muistaa pitää puhelin käsien ulottumattomissa kun viettää aikaansa muiden seurassa. Se ihminen kaikkein viisain ja rohkein on joka uskaltaa sulkea puhelimensa kokonaan. Se tunne on todella vapauttava. Olo on kuin olisi lomalla

  18. Kiitos kirjoituksestasi ja ylipäätään koko blogista. Auttaa pysymään kadun valoisammalla ja lempeämmällä puolella.

  19. Nuo värityskirjat olisivat ihana lahja dementiaa sairastavalle äidilleni, joka ei selvästikään ole enää ihan tässä maailmassa, mutta nauttii väreistä, viivoista ja kuvista. Pidän peukut pystyssä, että voitan ne :-)

  20. Kääk kun tulee jotenkin aina huono omatunto puhuttaessa kännyn räpläämisestä tai somessa roikkumisesta, vaikka aina ense porukan addiktoitunein olekaan! Tiedostan kun on puhelin ollut taas kädessä liikaa, selaan vaikkapa Pinterestiä miehen kanssa sohvalla istuessani, jossei tv-tarjonta miellytä. Raivostuttavaa! Tästä lähtien lupaan skarpata. :)

    Aikuisten värityskirja ollut hankintalistalla, paremmat kynätkin. Rakastan värittämistä!

  21. Ajatuksia herättelevää tekstiä. Kiitos! Hyvä inspiksen motivaattori ainakin minulle ja huomaan tunnistavani paljon samoja asioita mitä en itse osaisi sanoittaa ja se tuntuu hyvältä. Lisää tällaista!

  22. Kiitos Jenni hyvästä, ajatuksia herättävästä, tekstistä!
    Sen inspiroimana, olen rajoittanut turhaa nettiroikkumista kännykällä viikon aikana – aion jatkaa samaan malliin! :)

  23. en mä kuitenkaan mitään koskaan voita…
    Mutta kiitos Jenny siitä, että olet ollut viimeaikaisen elämäni sateenkaari. Silta yli synkän virran. Valo sanoinesi silloin, kun olen varjossa ollut.

  24. Kiitos puhuttelevasta blogista ja tästä tekstistä…osui.
    Värityskirjaa katselin myös tämänaamuisen studio 55 innostamana, olisi kyllä hienoa saada :)

  25. Olipa todella hyvä kirjoitus! En ole aiemmin lukenut bloiasi, mutta tämä kirjoitus kosketti kyllä valitettavasti minuakin! Tästä saa siis ajattelemisen aihetta, kiitos!! :)

  26. Olen niin kiitollinen että olen löytänyt sivustosi. Aina maailmaan hukkuessani se nostaa minut takaisin oikealle polulle. Juuri tänään katsoin positiivareiden sivulta tuota värityskirjaa (nähtyäni ensin tv-haastattelussa sattumalta positiivareiden perustajan) ja ajattelin että niin loistava idea ja kauniita kuvia!

  27. Olen saanut Jussin aamupalan sähköpostiin jo useamman vuoden ajan. Haikeana katsellut aikuisten värityskirjoja. Oishan se mellevää istahtaa värityspöytään lasten kanssa, äidillä oma kirja!! Olen huomannut, että siinä väritellessä viriää lasten kanssa kivoja keskusteluja :) Kiitos tästä(kin) hyvästä kirjoituksesta!

  28. Kiitos tästäkin postauksesta, ja ihan kaikista muistakin. Sun kirjotukset vaan AINA voimaannuttaa/piristää/rohkaisee/lohduttaa. Aina. Ja olisi aivan superia voittaa tollanen värityskirja. Oon haaveillut sellasesta noin puolisen vuotta, mutta vieläkään en ole raaskinut/saanut aikaiseksi ostaa. :)

  29. On jännää, miten elämässä tuntuu olevan välillä aikoja, jolloin vain kiirehtii paikasta toiseen. Todellisuudessa ei ehkä ole kiire, mutta aivoissa raksuttaa jo seuraava askare ja sitä seuraava ja niin edespäin… kiirehtien huomaa, ettei oikeastaan ole täysin läsnä missään mitä tekee. Pipoa kiristää, eikä nauti oikein mistään. Hetket, jolloin osaa astaua ulos kiireestä ja suorittamisesta ovat mahtavia. Elämästä voi nauttia, koska on juuri siinä hetkessä, missä on. Kaiken näkee ja kokee selkeämmin, värikkäämmin, rikkaammin. Elämä on ihanaa. Flow!

  30. Hyvä postaus! Olen myös ajatellut hankkivani itselleni värityskirjan, mandala-tyyppisen tms, koska värittäminen lasteni kanssa on niin hauskaa ja rentouttavaa (”aivot narikkaan”) puuhaa. Puput, prinsessat ja Hello-Kittyt alkaa vähän kyllästyttää ja tämä olisikin minulle hyvä paketti, ja värittäminen saisi jatkua kesälomallakin!

  31. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Blogissasi ja kuvissasi on ihana tunnelma. Keskittymisvaikeus ja somessa roikkuminen on liiankin tuttua, ja olin juuri ajatellut aikuisten värityskirjoja. Sellainen olisi ihana saada!

  32. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Osui ja upposi. Kyllä tuota läsnäoloa alkaa pitää oikein harjoittelemaan. Värityskirjaa odottelen:)

  33. Tuo mitä kirjoitit on aivan totta. On niin kovin helppoa napata kännykkä käteen, ja ”ihan äkkiä vaan” käydä kurkkaamassa tuikitärkeitä asioita Facebookista tai muualta. Ja sit huomaakin, että tuo ”ihan äkkiä” on venynyt puoleksi tunniksi. Ja niitä ihan äkkiä -hetkiä tulee päivän aikana helposti useita. Värittäminen on aika hauskaa puuhaa, ja sitä jos tekee lasten kanssa, niin siinä samalla tulee helposti jutusteltua niitä näitä. Kaikilla on kivaa ja kiireetöntä hauskaa. Sä olet Jenny ihan mahtava tyyppi. Jatka samaan malliin. Ihanaa kesää sulle ja perheellesi.

  34. Voi kun kirjoituksesi osui ja upposi minuun. Sama pelko pyörinyt mielessäni, liian pitkään.. Haluan yhteisiä muistoja, yhdessä tekemistä meidän perheeseen enemmän. Mikä sen mukavampi kuin yhteinen värityshetki pikkutyttöjeni kanssa :) Kiitos kirjoituksistasi!

  35. Mäkin kävin kirjakaupasta ostamassa värityskirjan ja värikynät mennä viikolla. Katselin noita Positiivareitten ihania kirjoja, mutta koska mun oli joku värityskirja heti-tässä-ja-nyt saada niin kipaisin sitten hätäpäissäni kirjakauppaan :-) Tuo on niin rentouttavaa!

  36. Osui ja upposi! Täällä myös äiti, joka huomaamattaan on jäänyt some-koukkuun. Juhannus tosin sujui ilman, mutta se johtui vain siitä, että puhelin sanoi sopimuksen irti. Kiitos blogistasi ja ajatuksia herättävistä postauksistasi, ja olisihan se mukava voittaa värityskirjakin :)

  37. Todellakin heräsi! Jälleen kerran päätän että edes kerran päivässä pysähdyn miettimään onko somessa roikkuminen tärkeämpää kuin kaikki muu. Onneksi tällä viikolla on tiedossa reissu saareen ilman sähköä joten puhelin todellakin pysyy kassissa. Valokuvat saavat tällä reissulla jäädä pään sisäiseksi mikä sekin on ihan hyvä.

  38. Näin jossain jutun noista värityskirjoista, pakko saada. Olen aina tykännyt värittää, väritän nykyisinkin mm. kokouspapereita ja yhdessä lasten kanssa värityskirjoja :)

    Tunnistan itsestäni tuon innostumisjutun. Mieheni mielestä innostun nopeammin kuin yksikään tehdasvalmisteinen kilpa-auto :D

    Leppoisaa kesää!

  39. Niin totta! Ihan liikaa räplään kännykkää tai padia. Tästä vierottautuminen tekisi hyvää! Aikuisten värityskirjasta kuulostaa ja näyttää upeelta!

  40. Moikka :) kyllähän tuota sometusta tulee harrastettua, mutta olen myös huomannut että kun kännykkää käyttää paljon ja sitten kun akku loppuu niin sen voi antaa jäädä latautumaan ;)
    Tää sun blogi ja kirja on ollut apuna tutkaillessa ajatuksia ja tuntemuksia, liian usein takerrun negatiiviseen.. Luin tänään Kristian Ekströmin kirjoituksen aiheesta ja se taas antoi tsemppiä siihen, että ehkä mussa ei se vika ole vaikka kerta toisensa jälkeen kelailen jotain turhaa, sanompa muuten usein mielessäni, että höpsis tämäkin ajatus :D http://www.kristianekstrom.com/blogi/aivosi-voivat-huijata-sinua-kohti-negatiivisuutta
    Ihanaa kesää Jenny! :)

  41. Kiitos kirjoituksesta, tarpeellinen muistutus netissä ja somessa notkumisen haittapuolista. Ja samaa keskittymiskyvyn puutetta olen itsekin havainnut, koko ajan pitää olla räpeltämässä jotakin. Tuokoon kesäloma tähän muutoksen!

  42. Hyvä teksti ja samoja ajatuksia täälläkin. Yritän vähentää turhaa netissä roikkumista ja opetella olemaan läheisille enemmän läsnä. Värityskirjoista tykkäsin jo pikkutyttönä, se on rauhoittavaa ”aivojennollausajanvietettä” :)

  43. Hyvä kirjoitus! Olen itse tarkotuksella yrittänyt jo pidemmän aikaa vähentää nettiroikkumista, ja osittain se onnistuukin. Tuntuu, että kyse on pääasiassa tottumisesta, enkä ole totuttanut itseäni esim. jatkuvaan facebookin selailuun oikeastaan missään vaiheessa. Vilkaisu silloin tällöin riittää (olen siis sellainen ärsyttävä vakoilija joka ei koskaan jaa itse mitään…) Kiinnostavat blogit sen sijaan koukuttavat, mutta onneksi niitä ei päivitetä yleensä montaa kertaa päivässä:) Mutta värityskirja olis tosi kiva tämän silti niin kurittoman mielen kesytykseen!

  44. Kiitos ajatuksistasi <3
    Keskittymiskyvyttömyys tuntuu itsestänikin ahdistavalta ja niin tämän päivän ilmiöltä siellä sun täällä. Minulla on tähän asti toiminut keskittymisen vangitsevana puuhana sudokut. Hyvin voin kuvitella että värityskirja ajaa juuri saman asian.

    Siispä pohditaan ja värjäillään päivämme eloisimmiksi sekä some-vapaiksi.
    Edessä kiitos seisoo :)

  45. Ostin tyttärelleni ylppärilahjaksi värityskirjan onnittelukortin sijaan. Katsoi sitä hölmistyneenä hetken. Meni viikko ja soitti kysyäkseen mistä sen hankin. Oli kuulemma vallan mainio ja hieno lahja. Vie pikkusormen mennessään. Muuten tekstisi oli kuin oma juhannukseni. Vaikkakin ei ollut enää omia lapsia ympärillä mutta muuta sukua kyllä.. Ja 80:setkin viihtyivät hyvin kännyköitään räpeltäen..

  46. Niin moni on nyt näistä värityskirjoista hehkuttanut, että pakko ehkä itsekin hommata! Tosin oon aika usein tehnyt lomalla niin, että olen kaivanut perhepiirin lasten värityskirjat ja kynät esiin ja alkanut vain värittää – niin terapeuttista! Nämä aikuisten versiot tosin houkuttelevat juurikin sellaisella pikkutarkalla piiperryksellä johon on pakko keskittyä kunnolla. Aivan ihanaa aivojen nollausta.
    Mulla on tosi usein myös morkkis somettamisesta. Esimerkiksi kun käyn moikkaamassa perhettä. Kyllähän siihenkin on onneksi alkanut oppia että jättää sen puhelimen rauhaan ja keskittyy vierellä oleviin läheisiin, mutta on siinä edelleen myös parantamisen varaa!
    Ihanaa viikkoa! :)

  47. Juhannusta tuli vietettyä anoppilassa jossa nettiyhteyttä on vain nimeksi. Pakko oli pitää taukoa kännykän räpeltämisestä ja teki oikeasti hyvää. Ja by the way, tilasin just ennen juhannusta aikuisten värityskirjan jota odotan saapuvaksi pian :)

  48. Tuttuja ajatuksia tuo morkkis omasta somenotkumisesta! Lapsuuden lempipuuhaa palapelien lisäksi! Lomatekemiseksi värityskirja -kuulostaa hyvältä! Kiitos vinkistä!

  49. Tykkäsin jo lapsena värityksestä ja nyt aikuisena on välillä ollut ihan mukavaa värittää oman lapsen kanssa. Se tosiaan mukavasti ankkuroi nykyhetkeen, tyhjentää hälyä päästä ja päästää ajatukset ajelehtimaan :)

  50. Iik, ihania ja niin täydellistä kesätekemistä. Hyvin kirjoitettu jälleen kerran. Kiitos ihanasta blogista!

  51. Itselläni on ollut näitä aikuisten värityskirjoja jo vuosia. Hauskaa, että nyt ne ovat tupsahtaneet pinnalle ja valikoimaa alkaa varmaan olla ihan eri mittakaavassa. Hurjan rentouttavaa ja meditatiivista puuhaa tällaiselle ihmiselle, jonka on muuten vaikea istua ja keskittyä vain olemiseen!

  52. Juuri juhannuksen aikaan katselin noita värityskirjoja netistä. Tekstisi oli mitä mainioin, sillä on mukava aloittaa uusi viikko.

  53. Ihana teksti jälleen kerran. Parasta lukea heti näin aamupalalla, saa päivän heti käyntiin uusin ajatuksin. Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *