Kiitos riittää

Olen jälleen miettinyt sitä, mikä siinä on, että kohteliaisuuksia tulee toisinaan otettua vastaan enemmänkin vähättelemällä kuin vain yksinkertaisesti kiittämällä. Huomasin itse jälleen viime viikolla sortuvani tähän, vaikka olen pyrkinyt kiinnittämään asiaan huomiota, muuttamaan tapojani ja olen yksinkertaisesti opetellut vain kiittämään ja iloitsemaan kohteliaisuudesta. Ei minun eikä kenenkään muunkaan tarvitse vähätellä omaa itseä, omia ominaisuuksia tai taitoja. Enhän edes kärsi heikosta itsetunnosta, mutta jotenkin tuo noooooo ei se nyt niin ihmeellinen juttu ollut -vastaus tulee lähes automaationa. Buu!

Jos joku asia menee nappiin ja itse tekee parhaansa, niin kiitos tai myönteinen palaute on kyllä erittäin ansaittua. Kun minulle todettiin viime viikolla, että sinulla on ihana ääni ja sitä on mukava kuunnella, vastasin kommentoijalle jotain tämän tyyppistä, että ai, musta se on erityisesti näin aamuisin tosi matala ja kuulostaa kun mä raakkuisin, mutta hei kiitos. Tulihan se sieltä, mutta aivan turhan alkulitanian jälkeen! Pelkkä kiitos olisi riittänyt.

Itsekin tykkään kehua ihmisiä ja sanoa heille jotain kaunista, ja juurikin vain siksi, että tarkoitan sitä todella, aivan vilpittömästi. Toisinaan lähettelen ystävilleni tekstareita tai facebook-viestejä, joissa vain toivotan heille hyvää päivää. Paitsi että siinä tekee toisen iloiseksi, samasta ilosta ammentaa virtaa itselleenkin. Mikä siinä sitten voi olla, että itsellä positiivisen palautteen vastaanottaminen on joskus vaikeaa. Jokainen tietää, miten onnelliseksi ja iloiseksi toisen mukavat, myönteiset sanat voivat meidät tehdä. Eikä sitä iloa tarvitse lainkaan häpeillä, vaan siitä saa ottaa kaiken ilon irti.

Onneksi maailman paras life coach löytyy täältä meiltä kotoa. Taidan siis jälleen ottaa mallia meidän ihastuttavasta kaksivuotiaasta. Hän osaa sekä toisten kehumisen, että kehujen vastaanottamisen taidon. Mamma du har fin hår, pappa du har en fin tröja kuuluu tämän tästäkin pikkuisen suusta. Sitten kun itse kehun lasta, että olet ihana tyttö, niin hän vastaa sujuvasti tacktack ja jatkaa jo leikkeihinsä.

Karistamme siis turhan vaatimattomuuden pois! Ja hei, muistetaan myös jaella toisille niitä myönteisiä huomioita ja samalla levittää hyvää fiilistä.

Iloisia terveisiä muuttolaatikoiden valloittamasta sairastuvasta. Lukijani, sinä olet ihana!

Tämä on sinulle!