Liikuntamotivaatio – myydäänkö sitä jossain?
Liikuntamotivaatio! Välillä se voi olla jossain hukassa.
Torstaina kävin puhumassa naisten illassa Espoossa liikunnan aloittamisesta, sisäisestä motivaatiosta ja yleensäkin henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Jos yksikin kuulija sai jonkin kipinän, niin hyvä. Tällä kertaa emme tehneet lyhyitä kirjoitusharjoituksia, joita usein noilla luennoilla teetän. Normityöpäivän ja kahden tunnin puhumisen jälkeen tuntui siltä kuin olisin jäänyt jyrän alle! Mutta hyvä fiilis oli kuitenkin, tuo on juuri sitä, mitä teen koko ajan enemmän. Hox! Jos tarvitset puhujaa ja luennoitsijaa vaikka yrityksesi hyvinvointipäivään, ota yhteyttä.
Suutarin lapsella ei ole kenkiä
Itselle hyvinvointiin liittyvät asiat ovat toki perussettiä, myös siksi, että niitä paljon pohdin, oikeastaan päivittäin, myös niistä kirjoitan toimittajana ja blogissakin. Mutta vaikka hyvinvoinnista paljon tiedänkin, en silti aina itsekään toimi niin, kuten parasta olisi. Minä ja useampi meistä kuitenkin tietää esimerkiksi, miten syödä, jotta voisi hyvin. Moni tietää senkin, millainen ruoka tekee itsen väsyneeksi tai huonovointiseksi, mutta syömme ehkä silti kyseisiä ruoka-aineksia. Kukaan ei myöskään voi välttyä kuulemasta tai lukemasta, että säännöllinen liikunta parantaa vointia, antaa energiaa ja voi auttaa moneen vaivaan, kuten alakuloon, uniongelmiin tai vaikka ylipainon aiheuttamiin sairauksiin. Silti moni ei liiku. Itsellänikin liikuntamotivaatio on ollut hukassa useasti, joten voin sanoa, että I feel you.
Elämäntilannekin vaikuttaa siihen toki, jaksaako ja ennen kaikkea huvittaako liikkua. Kun valvoin ja heräilin pitkän ajan pienen lapsen kanssa, en itsekään päässyt lopulta sieltä sohvan nurkasta ylös. Ja mitä kauemmin sillä tapaa aikaa kului, sitä helpompi sinne sohvalle oli jäädä. Ja jos on kovin hankala tilanne, ei vain jaksa pitää itsestään huolta. On niin loppu, ettei se tule edes mieleen. Sitä voi upota sinne jonnekin suruun, väsymykseen tai ahdistukseen, ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää toisarvoiseksi. Kuitenkin juuri erityisesti niissä hankalissa elämänvaiheissa hyvä kondis ja säännöllinen, terveellinen ruokailu ovat asioita, jotka auttavat siinäkin hetkessä voimaan edes hitusen paremmin.
Mikä estää liikkumista?
Torstain luennolla kävimme läpi myös syitä, mitkä estävät liikkumista. Porukka oli varovaisempaa ja hiljaisempaa kuin tavallisesti, mutta esimerkiksi laiskuus, kiire, lenkkiseuran puute, huono nukkuminen nousivat esiin. Periaatteessa kaikki asioita, joihin voi itse vaikuttaa, jos haluaa ja jos itseä huvittaa. Jos nukkuu huonosti, liikunta voi parantaa unta. Ei aina, mutta usein. Liikunta myös antaa energiaa ja siitä saa virtaa, vaikka laiskottaisi kuinka. Kiire… no, se on joko niin, että on liikaa asioita tehtäväksi liian pienessä ajassa, tai sitten se on vain tunne, joka on jäänyt päälle. Ja monesti kiireestä huolimatta ehtii hengata Facebookissa, katsoa telkkaria tai valittaa, mutta ei muka ehdi liikkua… Kröhöm. Ja lenkkiseuraa voi huudella vaikka juuri Facebookissa tai naapurustossa.
Mutta se pointti tulikin jo tuossa yllä: haluaminen. Koska kyllähän asian, jota ei halua tehdä, tekeminen on aika nihkeää pidemmän päälle. Hetken aikaa itseä voi pakottaa, mutta paljon paremmin toimii asenteen muuttaminen tai sitten vain se, ettei tee asiaa, jota ei halua tehdä. Tekee jotain muuta.
Kun tekee asiaa, jota haluaa tehdä, sen tekeminen on myöskin paljon miellyttävämpää. Sitä tekee ilolla. Ja se näkyy taas tekemisessä. Tekeminen tuntuu kevyeltä, kuplivalta eikä lainkaan pakkopullalta. Minäkin tiedän, mitä se pakkopulla on. Olenhan antanut aiheesta haastattelunkin!
Sinä päätät, mitä haluat
Itse täytyy haluta liikkua. Itse täytyy haluta muutosta. Itse täytyy haluta päästä parempaan kuntoon. On ihan sama, mitä lääkäri, puoliso tai housun ylin nappi on mieltä. Jos kuitenkaan sillä hetkellä voimia ei oikeasti ole, ehkä kannattaa olla armollinen ja hyväksyä sen hetkinen tilanne ja muistaa, että sekin menee ohi. Mutta jos kyse on siitä, mistä useimmilla meistä, eli ei mistään mullistavasta kriisistä, vaan kaikista tekosyistä joita mielemme syytää, silloin haluamisella on valtava merkitys.
Suuri osa hyvinvointiimme liittyvistä muutoksista lähtee meistä itsestä. Meistä ja omasta halusta muuttaa jotain asiaa arjessa tai itsessämme. Toki elämä myös heittelee eteemme asioita, jolloin kaikki muuttuu, myös me itse, mutta niissä suurimmissakin tragedioissa lopulta koittaa hetki, jolloin eteenpäin meneminen, siitä hetkestä selviytyminen ja paremmin voinnin haluaminen lähtee itsestä. Ja toki on asioita, joita emme voi muuttaa, mutta nekin usein muuttavat meitä.
Kun vaikka mietin omaa selkäreppuani, niin pari vuotta meni jumittaessa huonovointisuudessa. Lopulta en halunnut enää märehtiä ja olla vihainen, kiukkuinen ja katkera, vaan aloin itse etsiä työkaluja parempaan oloon, koska halusin. Läheiseni, ystävät, puolitutut ja terapeutti toki auttoivat ja kannattelivat, kun oli vaikeinta, mutta lopulta eteen tuli tilanne, ettei kukaan olisi saanut itseäni jumista eteenpäin. Ei kukaan. Silloin minun oli valittava itse. Minun oli päätettävä, että haluan jotain parempaa, enkä enää halua hukata yhtään aikaa enempää. Haluan voida hyvin, kaikin puolin.
Ota ensimmäinen askel nyt!
Mieti siis tänään, mitä sinä haluat. Oli kyse sitten liikkumisesta tai mistä tahansa muusta. Sitten ota heti ensimmäinen askel. Ota se askel nyt, älä vasta ensi maanantaina. Ensi maanantai on mystinen päivä, jota ei koskaan tule. Jos haluat vaikka alkaa liikkua, painu pihalle nyt, tältä istumalta. Kierrä kortteli, se riittää ensi alkuun. Tai nouse sohvalta ja tee 20 kyykkyä.
Älä haukkaa liian isoa palaa, vaan jaa tavoitteesi pieniksi osiksi. Pienikin teko oman hyvinvoinnin hyväksi on parempi kuin ei tekoa lainkaan. Ja muista kiittää ja arvostaa itseäsi kaikista niistä asioista, mitä teet itsesi hyväksi.
Mukavaa lauantain jatkoa! Jos itse pystyin siihen, pystyt sinäkin!
Comments are closed.