Muutos..

..olikin tällä kertaa tunteita nostattava ja valtava asia, positiivisuudesta ja hyvistä asioista huolimatta! Ohhoh sentään! Ehdin jo itsekin säikähtää, että tämä oli juuri se, mitä halusin, miksi en osaa olla vain tyytyväinen, mitä oikein pelkään.

Terveiset Otahallin pukuhuoneesta! Uudessa kodissa nettipimento vielä jatkuu tovin ja muutenkin muuttohommat ja kaikki järjestely ovat vieneet minut hetkellisesti mukanaan ja saaneet kyllä aika puhki. Elämä on ollut viime viikon lopulta säntäilyä, siivoamista, kantamista, jätesäkkejä ja pahvilaatikoita. Olen myös kärsinyt jonkin asteisesta kriisistä, jonka paikkakunnan ja kodin vaihto ovat tuoneet mukanaan. Kuten eilen Facebookiin kirjoitinkin, että vaikka muuttaminen oli itse toivottu, itse haluttu ja itse järjestetty muutos arjessa, nosti se silti isoja tunteita pintaan ja tuntuu siltä, että vaikka ulkopuolelle olen ollut hyvin zen, sisälläni on rytissyt ihan olan takaa. Jännä, että vaikka ihminen haluaa muutosta, sen hetkellä sitä voi tuntea olonsa pieneksi hyttyseksi, joka on täysin avuton ja hukassa.

Mutta eikö ole jännä, että vaikka itse haluaa muutosta, silti se voi sekoittaa pakan täysin ja saa mielen jopa hetkellisesti apeaksi. En kaipaa entistä kotia tai sen sijaintia, mutta kylläpä olen ollut itsekin aivan yllättynyt muuttamisen aiheuttamista sisäisistä tunnekuohuista ja tuntemuksista. En muista, milloin loppujen lopuksi näin pieni asia olisi saanut energioissani ja ajatuksissani näin valtavan mittakaavan. Loppujen lopuksi olen kuitenkin tyytyväinen ja varma siitä, että itsekin totun uuteen, kunhan tavarat löytävät paikkansa. Olen huono kestämään epäjärjestystä!

Koska asioilla on kuitenkin aina taipumus järjestyä, tuurilla minuakin odotti energiahoito heti maanantaiaamuna. Oloni keveni heti saatuani selvitystä ja apua omiin outoihin fiiliksiini. Nyt jyllätään vanhoja asioita ja tuntemuksia aina pohjamutia myöten, kyse ei siis ole enää pelkästään kodin vaihtamisesta. Ja juuri nyt pitää sietää hieman epämukavuutta sitä uutta, eheämpää ja entistä tasapainoisempaa arkea ja elämää kohti mennessä. Lapset muuten sen sijaan ovat innoissaan ja tottuneet täysin uuteen miljööseen. Jälleen kerran tulisi ottaa mallia lapsista ja heidän hetkessä elämisen ja hyväksymisen taidoistaan.

Elämänmuutos on aina hyvä hetki mennä kohti uutta ihan kokonaisvaltaisesti. Nyt on hyvä hetki tarkastella omia vanhoja tottumuksia ja toimintatapoja ja antaa uusia tulla niiden tilalle. Juuri nyt kannattaa päästää irti vanhasta ja jähmeästä energiasta ja päästää itsensä uusille leveleille! Asioilla on paitsi taipumus järjestyä, niillä myös usein on jokin tarkoitus. Kunpa vain uskaltaisi luopua lopullisesti siitä huolehtimisesta ja pelkoenergiastakin, sillä niiden siivittämänä ei pitkälle pötki. Elämähän ei ikinä muutu, jos ei uskalla päästää irti siitä kaikesta, mikä on itselle epäsopivaa, turhaa tai ainoastaan negatiivisia tunteita nostattavaa. Elämän tulee olla päällisin puolin iloista ja ihanaa, vaikka toki se sisältää hetkittäin myös surua ja ahdistustakin.

Ihanaa Wappua juuri sinulle! Toivottavasti pääsen palaamaan linjoille pian säännöllisesti, olisi niin paljon asioita, joita haluan kirjoittamalla käsitellä.

No näinpä! (Kuva: Pinterest)