Uusimmassa Fit-lehdessä (9/2011) on juttuni ”Oho, sanoi jumppaohjaaja”, johon kokosin hihityttävimmät mokat, mitä voi sattua ryhmäliikuntatunnilla. Minä olen se, jonka housut jäivät kiinni stereoihin ja repesivät. Muutakin on sattunut: Olen liukastunut ja kaatunut, musiikit ovat unohtuneet kotiin, jumppatrikoot jääneet laukusta. Sotaveteraaneille vesijumppaa ohjatessani koin välillä kauhun hetkiä, kun sain pelätä, saako joku altaassa kohtauksen. Aina vannotin heitä huilaamaan, jos meno alkoi mennä liian reippaaksi. Kerran tanssillista aerobictuntiani vetäessä Hertsikan SATS-keskuksessa tunnille oli eksynyt reilusti keski-iän ohittanut kaljamahainen mies, jolla oli jalassaan farkkusortsit. Yritä siinä sitten keskittyä tuntiin, kun pitää vahtia, ettei miesparka jää naisten jyräämäksi. Samaisessa keskuksessa kävi asiakkaanani myös toinen varmaankin yli viisikymppinen mies, joka oli todella hyvä ja oppi heti aerobictunnin jokaisen kiekuran, ponnistuksen ja käännöksen.

Yli 11 vuoden ohjausurani aikana on kyllä sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Ensimmäisiä tuntejani en onneksi enää oikein muista. Mutta pitkälle on tultu taidollisesti niistä ajoista! Eilen kävin ohjaamassa oman tasasyke-sisäpyöräilyni ja sain hyvää palautetta sekä musiikeistani että tunneistani tytöltä, joka polkee tunneillani usein. Oih. Kiitos. Se tuntuu aina mahtavalta ja vilpittömästi iloitsen jokaisesta sanasta.

Sitten asiaan, joka minua on vaivannut jo pidemmän aikaa, nimittäin ihmisten juoksutekniikkaan. Nyt kun juoksen taas itsekin, niin olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset juoksevat. Eilen taas silmiini sattui muutama esimerkki, joka huusi kilometrin päähän, että ei näin! En tiedä mistä se johtuu, mutta tuntuu, että miehet kykenevät juostessaan pitämään kropan paremmin kasassa. Moni nainen juoksee huonossa ryhdissä kroppa kaksinkerroin lysyssä. Entäs sitten ne jalat: Eilenkin ajoin autolla tytön ohi, joka veivasi ja vispasi jalkojaan aina askeleen jälkeen sivukautta alkuasentoon. Näytti tosi hurjalta ja varmasti rikkoo paikkoja. Tuskin omakaan juoksutekniikkani on täydellinen, yhä edelleen tahdon astua maahan liikaa jalan ulkosyrjällä, mutta tekniikkaa on korjailtu urheiluopistoaikoinani kun opiskelin liikunnanohjaajaksi. Jos tekniikka on hakusessa, ilmoittaudu juoksukouluun, niitä järjestetään ympäri maata.