Pienellä vaivalla paljon hyvää mieltä!
Ah, olen saanut teiltä mahtavia vastauksia arvontakyselyyni. Ihan mainiota, miten melko pienillä toimilla tai pienehköllä vaivannäöllä voi saada toisen ihmisen superiloiseksi! Samallahan sitä saa kokea onnellisuutta itsekin, kun huomaa toisen ilostuvan. Olen itsekin ollut tilanteissa, joissa olen saanut erilaista apua ihan ventovierailtakin. Suoraan sydämestä tuleva apu lämmittää vielä pitkään. Ja saa aikaan antamisen ja ilahduttamisen ketjureaktion!
Aloin oikein miettiä, mitä minä olen tehnyt viime aikoina ilahduttaakseni muita. Noooo, olen pyytänyt autotonta ystävääni ja hänen lastaan kanssamme retkille Muumimaahan ja Porvooseen. Tosin itse ilahduin heidän seurastaan, joten siinä oli omakin lehmä ojassa. Perjantaina pidin ovea auki rollaattorin kanssa liikkuvalle naapurille ja vaihdoin muutaman sanan hänen kanssaan. Mieleeni ei tule juuri nyt muuta viime päiviltä, petraamisen varaa lienee siis. Tai sitten teot ovat niin pieniä ja huomaamattomia, ettei niitä itse oikein edes noteeraa. Sopii toivoa!
Kirjoitin samaisesta teemasta aikaisemminkin, kun olin katsonut onnellisuusteemaista Onnenetsijät-sarjaa (Jakten på lyckan). Ohjelmassa kerrottiin Anonyma Klubben -yhdistyksestä, jonka jäsenet tekevät pieniä palveluksia ventovieraille ihmisille. Ohjelmassa haastateltu nainen kertoi kahvilassa esimerkiksi maksaneensa myös ylimääräiset pullan ja kahvin, jolloin tarjoilija saattoi sanoa seuraavalle tilaajalle, että ostokset on jo maksettu. Juontaja myös maksoi seuraavan matkustajan metromatkan. Oli hauska katsoa, miten sekä lahjan saaja, antaja ja välikätenä toiminut henkilö ilahtuivat.
Ystäväni kertoi joskus saaneensa liftausmatkalla Tanskassa eräältä pariskunnalta junalipun seuraavaan kaupunkiin. Hän totesi muistavansa sen aina, kun rahaa oli itsellä niin vähän. Vielä Helsingissä asuessaan samaisella ystävättärellä oli tapana tarjota metron kertalippua jollekin, jos siinä oli vielä aikaa jäljellä. Hän saattoi myös viedä lipun roikkumaan automaattiin.
Vastaavia palveluksia on helppo tehdä, eikä toimintaan aina edes tarvita rahaa. Riittää, että sitä on ystävällinen ja huomaavainen kanssaihmisiä kohtaan: satunnaisia vastaantulijoita, bussikuskia, työkavereita, ystäviä, perheenjäseniä. Yksi halpa ja helppo keino on hyvin yksinkertainen, nimittäin hymy.
Tehdään toisemme iloiseksi!
P.s. Käykäähän vielä osallistumassa arvontaan.
P.s. Tänään kokoontuu Stadium Soc Running Team -juoksutiimimme, jonka tarkoituksena on myös hyvän tekeminen. Juoksun tekniikkaopastusta tiedossa, jeah!
Elisa
Asiaa taas kerran kirjoitit! Porvoo on ihana! Me oltiin siellä viime perjantaina!!
Jenny B-H
Kiitos Elisa 🙂
Ja hei, mekin oltiin siellä perjantaina!