Pois pelosta

Useimpia ihmisiä pelottaa joskus jokin asia. Joskus pelkoon liittyy vakava syy, mutta toisinaan pelkäämme asioita, joita ei oikeasti edes tarvitsisi. Pelko lamauttaa ja on mielestäni huono homma. Se saattaa estää meitä tekemästä asioita, joita tahtoisimme tehdä. Se voi estää meitä menemästä paikkoihin, jonne tahtoisimme mennä. Se saattaa estää meitä sanomasta sitä, mitä tahtoisimme sanoa. Se saa meidät toisinaan myös sanomaan asioita, joita kadumme jälkeenpäin. Joskus pelkäämme, koska menneisyys ohjaa meitä suuntaan, joka ei auta tämän hetken käsittelemisessä.

Toisinaan pelkäämme ihmissuhteita ja sitä, etteivät ne kestä. Silloin voi olla niin tuskallista odottaa hylkäämistä, että toimimme itse niin, että kaikki tuhoutuisi. Joskus pelkäämme pimeää. Mutta mikä voisi olla kauniimpaa kuin tumma taivas ja tähdet. Joku meistä pelkää metsää, jossa ei ole muita ihmisiä. Siis pupuja ja oravia! Pelkäämme, että teemme virheitä. Jokainen tekee! Pelkäämme, että meistä ei pidetä. Ei kai kukaan pidäkään kaikista. Pelkäämme, että meille nauretaan. Parasta olisi, että osaisi nauraa itselleen. Pelkäämme menneisyyttämme. Se on tapahtunut, sitä ei saa takaisin. Pelkäämme tulevaa. Se on siellä jossain.

Pelkäämme, että satutamme toisia tai meitä satutetaan. Pelkäämme uusia haasteita. Pelkäämme myös hämähäkkejä. Pelkäämme kuolemaa. Joku pelkää puhua vieraita kieliä, koska ääntää hassusti. Pelkäämme sitä, että rakkaillemme tapahtuu jotakin. Joku meistä pelkää uimista, toinen pelkää olla ihmisten edessä. Pelkäämme sitä, että meistä ei ole mihinkään. Että emme pysty tai kykene. Pelkäämme meille vieraita asioita.

Pelkäämme usein niin turhan takia.

Jokaisella meistä on omat pelkomme ja totta kai täysi oikeus niihin. Itse kuitenkin ajattelen, ettei pelkääminen ole hyväksi. Se jumiuttaa ja saa elämän polkemaan paikallaan. Joskus siedätyshoito voi ehkä olla ratkaisu.

Sain käsiini buddhalaisnunna Pema Chödrönin kirjan Pelosta vapauteen (Basam Books 2003). Jo ensimmäisten sivujen selaaminen hyödytti. Mitä jos ensi viikolla pelkäämisen sijaan toimisit kirjan neuvojen mukaisesti:

Tunnusta piilevät vikasi.

Tutustu siihen, mitä inhoat.

Auta niitä, joita et luule voivasi auttaa.

Päästä irti kaikesta, mihin olet kiintynyt.

Käy paikoissa, jotka pelottavat sinua.

Itse ainakin yritän hypähtää pois mukavuusalueeltani ja katson, mitä se tuo tullessaan.

Kun mutsi oli pieni, se pelkäsi mörköjä. Mä en pelkää mitään, mä vain chillaan tässä.