Reissussa

Sunnuntaina kävin keikalla Tampereella. Vaikka visiitti oli pikainen, mieleeni muistui välittömästi, että Tamperehan on aivan ihana kaupunki. Ihmisetkin siellä ovat niin leppoisia ja välittömiä. Ja tästä minulla on enemmänkin kokemusta, opiskelinhan Varalan Urheiluopistossa joskus sata kymmenen vuotta sitten. Jos Tampereella olisi meri, voisin kuvitella asuvani siellä. Mikähän siinä muuten on, että aina, kun menen jonnekin kivaan kaupunkiin, tulee mieleeni, että täälläpä voisin asua! Ja sitten en ole päässyt kuitenkaan Helsingistä Espoota kauemmaksi, jos ei lasketa vaihto-oppilasvuotta Saksassa joskus 17 vuotta sitten.

Toinen asia, mikä tuli sunnuntaina ajatuksiini, oli se, että kylläpä maailma on täynnä mukavia ihmisiä! On todella harmi, ettei kaikkia edes tapaa tai heihin ehdi perusteellisemmin tutustua. Erityisesti työn kautta vastaan on tullut varsinaisia helmiä. Kiitos heistä! Erityisen ilahduttavaa on, miten vieraatkin ihmiset tahtovat lähteä mukaan erilaisiin projekteihin ja tahtovat auttaa, ihan hyvää hyvyyttään.

Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita, niin se on.

Alkuviikosta piipahdin Tukholmassa. Jännä, miten sitä aina unohtaa, miten nasta kaupunki Tukholma onkaan. Ja miten hyvää tekeekään päästä hetkeksi kotikulmilta, vaikka työasioita en reissulla voinut täysin unohtaakaan. Nyt on jotenkin freesi ja uudesti syntynyt olo. Hyvä meininki suorastaan. Tästä on hyvä jatkaa viikkoa.

Minä ja uusi ystäväni Dramatenin kulmilta.