Rohkeutta on..

..tehdä pelosta huolimatta.

Näin se taas yksi projekti on päätetty muiden joukossa. Eilinen oli siitä erityinen päivä, että Naisen iholla -dokumentti sai ensi-iltansa. Dokumentti sai alkunsa Naisen iholla -kirjastani. Oma roolini dokkarin tekemisessä oli se, että haastattelin dokumentissa esiintyvät naiset ja Tommi Viitala ansiokkaan porukkansa kanssa hoiti kaiken muun. Jos asia yhtään kiinnostaa, niin dokumentin nettisivuilla se on mahdollista ostaa omaksi tai vuokrata. Toivomme, että pätkä nähdään tulevaisuudessa myös telkkarissa ja leffafestareilla.

Naisen iholla -dokumentti on valmis.

Itsehän en ollut nähnyt dokumenttia ennen eilistä, vaikka tilaisuus olisi ollut. Halusin säästää hetken ensi-iltaan. Kun Tommi ennen pätkän pyörimään pistämistä pyysi minut lavalle, oli tunne aika sanoinkuvaamaton. Että siinä sitä oltiin ja tämäkin projekti on valmis. Ja mistä kaikki ikinä lähtikään, siitä, että 10 vuotta sitten törmäsin Kauppatorilla tatuoituun iäkkääseen daamiin! Ensin tuli kirja, sitten dokumentti.

Kerroin myös muutamalla sanalla uudesta kirjastani, ja vahingossa sanoin ensin, että Sisäinen voima – 32 ajatusta eikun siis 365 ajatusta ja sitten tulikin blackout. Noin sekunnin sadasosan ajan en muistanut ”kakkoslapseni” nimeä, lienee taas jännityksellä osansa. Mutta hyvin meni.

Esiintyminen yleisön edessä alkaa olla tosi luontevaa, ei uskoisi, kun miettii sitä, minkälainen jännittäjä esimerkiksi yläkouluikäisenä ja vielä parikymppisenäkin olin. Olin sellaista kädet tärisevät kuin haavanlehti -tyyppiä, erityisesti jos jouduin pitämään esitelmää opiskelukavereilleni. Jossain vaiheessa sisuunnuin ja lopulta hankkiuduin kahteen ammattiin, jossa kummassakin joudun olemaan esillä, toimittajaksi ja liikunnanohjaajaksi, myöhemmin myös valmentajaksi ja luennoitsijaksi. Omalla kohdallani siedätyshoito on toiminut. Enää jännitän vain harvoin. Itseni altistaminen omille peloilleni ja sen huomaaminen, että asioista selviää sittenkin, on tuonut elämääni valtavasti onnellisuutta. Muistan kuitenkin yhä sen tunteen, kun ohjasin ensimmäisiä ryhmäliikuntatuntejani. Tuntui siltä kuin vatsani olisi yrittänyt kääntyä ympäri. Mainitsemisen arvoinen on myös se tuskanhiki, joka valui pitkin ohimojani haastatellessani ensimmäisen kerran merkittävää julkisuuden ihmistä, italialaista elokuvaohjaaja Roberto Benigniä Berliinin filmifestareilla ainakin kymmenen vuotta sitten.

Jo kauan olen nauttinut esiintymisestä, vaikka kevyet perhoset kuuluvat asiaan. Useimmiten hyvä vaihtoehto on kuitenkin sen tekeminen, mikä pelottaa. Kun itselle uutta asiaa tekee riittävästi, huomaa yhtäkkiä, että mitään hätää ei ole. Ja lavalla ihmisten edessä on hyvä muistaa se, että ihmiset odottavat, että sinä onnistut. Eivät he tule katsomaan sinua ja odottamaan mokiasi. He ovat tulleet paikan päälle sinun vuoksesi. He haluavat sinun onnistuvan. Mutta mieli se tässäkin asiassa voi tehdä tepposet!

Oli miten oli, jännitystä ei missään nimessä tarvitse yrittää tukahduttaa, eikä se onnistuisikaan, mutta toki on olemassa keinoja, joilla sitä voi tavallaan hallita. Ehkä asian hyväksyminen on jo puoli voittoa, hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, jos jännitän, sitten jännitän. Jos se jota kuta häiritsee, niin sitten häiritsee. Yksi mielipide minusta on vain yhden ihmisen mielipide.

Eli tahdon sanoa, että mennään kaikki rohkeasti kohti niitä omia pelkoja, ja tehdään niitä asioista, joita sydämessämme haluamme tehdä. Rohkeus ei ole sitä, että ei pelkäisi tai olisi täysin peloton, vaan rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä siitä pelosta huolimatta.

Ja vielä dokkarista, tuon tunnin aikana koin ihan valtavia tunnemyrskyjä. Valmiin pätkän näkeminen palautti mieleeni monia asioita viimeisen kahden ja itse asiassa myös viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Myös naisten tarinat koskettivat, ilahduttivat ja naurattivat, vaikka olen ne kuullut moneen kertaan. Hatunnosto heille, että he innostuivat mukaan useimmalle uuteen kokemukseen! Rohkeita naisia, ihailen heitä. Kaiken kaikkiaan kokemus, niin dokumentin tekeminen kuin näkeminenkin, oli todella hieno.

Hyvää sunnuntaita ja naistenpäivää! Kukkia sinulle!