Sinullekin mahdollisia asioita, jotka paransivat huikeasti elämänlaatuani

Kun on kiire eivätkä vuorokauden tunnit yksinkertaisesti tahdo riittää, moni nipistää sieltä, mistä nipistäminen on helpointa. Eli omasta hyvinvoinnista. Hetkittäinen lipsuminen tuskin on pahasta, mutta kun kroppa alkaa luhistua, jaksaminen loppua, stressi vaikuttaa pääkoppaan ja kiire muistiin, voi vain miettiä, että kannattaako. On kuitenkin monia helppoja asioita, jotka voivat parantaa huikeasti elämänlaatua. Kyllä, myös sinun.

Mutta niinpä vain näissä oravanpyöräisissä ruuhkavuosissa on helppoa jättää huolehtimatta itsestä, siitä tärkeimmästä. Jopa me perheelliset, joiden jaksaminen on ehkä kaikki tai ainakin usein puolet perhettä kannattelevasta pakasta. Itsekin olen sortunut laiminlyömään hyvinvointiani monesti.

Kun ei ole aikaa, on helppo minimoida liikunta. Ulkoilu unohtuu, kunnollisen ja ravitsevan ruoan sijaan on helppo puputtaa leipää ja vaikka sitten sokeria, pizzaa, pullaa, hampurilaisia. Aikaa revitään lisää hommiin vaikka sitten yöunista, ja väsymystä vastaan taistellaan liialla kahvinjuonnilla. En usko, että kukaan on niin MacGyver, että voi loputtomiin jaksaa pätkäunien, vaalean vehnän, kofeiinihumalan tai liikkumattomuuden avulla.

Silloin kun et ehdi, tee päätöksiä hyvinvointisi puolesta

Silloin kun ei mitenkään ehdi, kannattaakin oman hyvinvoinnin eteen tehdä tietoisia päätöksiä. Olen itsekin muuttanut monia huonojakin rutiinejani, ja tiedän, että ennen kaikkea se on sen arvoista. Ja siis se onnistuu kyllä, kun malttaa olla tarpeeksi pitkäjänteinen.

Yhdessä yössä ei tulla maratoonariksi, ei kasvateta lihasmassaa eikä esimerkiksi opita syömään aamupalaa tai useinkaan lakata syömästä sokeria. Uusien tapojen opettelu ja niiden saaminen osaksi arkea vaatiikin kestävyyttä, kärsivällisyyttä ja uskoa itseen ja omiin mahdollisuuksiin muuttua.

Mietin eilen illalla ennen nukahtamista omia tapojani, joista olen itselleni nykyään hyvin kiitollinen, mutta jotka eivät tosiaankaan aina ole olleet rutiinejani. Tässä ne tulevat, saa kopioida:

Somevapaa ilta ja kirja käteen. Viitenä kuutena iltana viikossa laitan puhelimen lentokenttätilaan viimeistään illalla puoli yhdeksän kieppeillä. Sen jälkeen en mene someen, enkä ole tavoitettavissa. Olen ottanut tavakseni lukea kirjaa ennen nukahtamista. Unta ei enää tarvitse kauaa houkutella, kun näytön sijaan antaa silmien poukkoilla kirjainriveillä.

Olen opetellut syömään aamupalan. Usein jopa kaksi. Seitsemän kieppeillä syön kaurapuuroa voisilmällä ja maitotilkalla. Vuosia käynnistyin pelkän kahvin voimalla ja saatoin ensimmäisen kerran syödä vasta lounaalla, uuuh, kauhistuttaa jo pelkkä ajatuskin. Koska puuro ei sellaisenaan pidä nälkää kovin pitkään, kympin aikaan syön toisen aamupalan, useimmiten luonnonjugurttia kesällä poimimieni mustikoiden ja vadelmien kera. Sitten lounas, välipala ja vielä iltaruoka. Kiukuttelu siksi, että verensokeri olisi alhaalla, on loppunut täysin, kun säännöllistin ruokarytmini. Ja perhekin kiittää!

Happihyppelen. Vaikka olisi ollut miten kiire päivä tahansa, käyn viimeistään illalla edes lyhyellä happihyppelyllä, mieluiten jo keskellä päivää. Saatan seisoskella pihalla kuopuksen ja kavereidensa seurana tai sitten kierrän korttelin ympäri tai lähikauppaan. Aamuisin emme koskaan käytä julkisia kulkuvälineitä, vaikka voisimme parin pysäkin verran niillä matkustella. Yhteinen aamukävely käsi kädessä lapsen eskariin saa päivän alkamaan ihanasti.

Vartin aamumeditaatio. Aamuisin aamukahvin jälkeen meditoin viisitoista minuuttia. Laitan älypuhelimen hälyttämään ja menen kylppärin lattialle istumaan, koska lattialämmitys ja aamuinen vilukissa. Vaikka väsyttäisi kuinka, vartin jälkeen virtaa on. Ensimmäiset 10 minuuttia pääkopassani käydään kiivasta keskustelua, sitten iskee hiljaisuus. Ja sitten puhelin jo hälyttääkin ryhtymään hommiin.

Sanon jollekulle jotain kivaa tai kohteliasta. Miksi nähdä vaivaa? Koska siitä tulee hyvä mieli, niin itselle kuin toiselle. Ja usein hommasta voi saada jopa hyvän keskustelun aikaiseksi. On rohkeutta uskaltaa sanoa jotain ventovieraalle. Aina en siihen pysty itsekään eikä aina porukka ole kovin vastaanottavaista. Mutta useimmiten hyvän mielen pirskotteleminen kannattaa.

Herään mieluummin aikaisin kun valvon myöhään. Senkin uhalla, ettei bilekutsuja enää satele juuri koskaan, herään mieluummin vaikka viideltä ja menen nukkumaan viimeistään puoli kymmeneltä. Toki viikonloppuisin sitä joskus miettii, että olenko hei vähän masentava tyyppi, mutta itse nautin tästä rytmistä ja rakastan hipsutella aamuöisin pimeässä kämpässä kaikkien muiden perheenjäsenten vielä nukkuessa.

Juon vain kaksi kuppia kahvia, nekin aamuisin. Toissa yönä heräsin aamulla niin, etten ollut varma, olinko nukkunut juuri lainkaan. Massiivisesta väsymyksestä ja pihalla olosta huolimatta join vain kaksi pientä kuppia kahvia aamulla, enkä enää kitannut tuota voimajuomaa sen jälkeen. Vuosia sitten olin kahvin suurkuluttaja, mutta usein sen yliannostuksesta tuli paha olo ja kaamea tärinä. Nykyään minimoin kahvin aiheuttaman tutinan ja huonovointisuuden juomalla päivittäin vain kaksi pikku kupposta.

Niskaselkäjumppaan. Okei, tätä huoltavaa, voimistavaa ja liikkuvuutta parantavaa liikuntaa ei ehkä tapahtuisi kerran viikossa, jos en itse ohjaisi kyseistä tuntia. Mutta jo parissa kuukaudessa olen saanut itselleni uuden selän ja paremman ryhdin. Ja mikä minua ilahduttaa kovasti, myös useat miehet ja nuoret ihmiset ovat löytäneet tuon tunnin ihanuuden, sillä eihän se ole mitään turhaa jumppaa, vaan erittäin oivaa liikuntaa.

Millaisia hyviä rutiineja sinä olet kehittänyt itsellesi? Utelias täällä kyselee vinkkejä!

Lue myös: Stressaaja, suorittaja ja kiireinen, sinulle on postia!

Oivallus, joka lopetti kiireen välittömästi

Kun et mitenkään ehdi, tee tämä!