Takaisin ruodussa

Back to work. Olin ajatellut äitiysvapaani aikana järjestää asuntomme kaikki kaapit, pestä ikkunat ja siivota vanhan lipastoni, jonne tuppaan aina työntämään asioita pois silmistä. Toisin kävi. Aika vierähti kuin huomaamatta. Joka tapauksessa on ollut hauskaa palata hommiin.

Tosin viime viikon flunssailun jälkeen deadlinet kolkuttelevat heti uhkaavasti ovella. Ihannetilannehan olisi, että palauttaisin jutut aina vähintään päiviä ennen sovittua deadlinea. Siihen tähtäänkin, mutta hommia on kasautunut ja loppuviikon pressipäivät sotkevat hieman kirjoitusrauhaa. Mutta hauskaa niissäkin on käydä katsastamassa, mitä syksyn muoti-, kauneus- ja sisustussaralla on tarjolla. Ja toki tuttujakin on mukava tavata.

Tänään olen etsinyt lasitettua parveketta erääseen juttuuni, kun tuli tilanne, että tarvitsinkin vielä uuden sellaisen. Ensin parvekkeita ei tuntunut olevan yhtään tarjolla, sitten onnekseni niitä alkoi ilmaantua. Joten minuutin kestäneen stressipaniikin jälkeen homma oli jälleen hanskassani. Yleensäkään hommat eivät stressaamalla tai panikoimalla korjaannu. Eikä vielä ole tullut työssäni vastaan tilannetta, jota en olisi selvittänyt. Kun ottaa rauhallisesti, miettii hetken ja alkaa sitten toimia määrätietoisesti, asiat hoituvat.

Koska olen tämän viikon vielä kotona kirjoittamassa, ehdin tänään myös tiskata, syöttää Piksulle perunaa ja otimme myös kauneusunet yhdessä. Kun tekee tehokkaasti töitä, voi välillä myös huilata.

Piksun kanssa kävimme illansuussa myös haastattelemassa. Piksu ei ollut moksiskaan, vaikka kodissa oli kaksi kissaa. Piksulla oli haastattelun aikana myös hyvin viehättävää seuraa, joten hän oli parhaimmillaan: Jokelteli, hymyili ja naureskeli. Yleensä en tietenkään ota häntä mukaan juttukeikoille, mutta tällä kertaa vein hänet näytille hieman kuin yleisön pyynnöstä.