Unelmista ja arvostelusta

Kirjan tiimoilta on ollut kaikenlaista äksöniä ja perjantaina nostamme maljan teoksen kunniaksi. Joskus ennen olisin ollut todella malttamaton kaikkea tätä tulevaa ja jo tapahtunuttakin kohtaan, minkä ajatteleminen nyt hihityttää minua suuresti. Vihdoin osaan ottaa, ainakin useimmiten, vastaan rennosti sen, mitä tulee, ilman odotuksia. Silloin, kun ei odota mitään, voi sitä paitsi yllättyä todella positiivisesti!

Toki haaveita, unelmia ja tavoitteita saa ja tulee olla, mutta se on eri asia kuin tulevaisuudessa eläminen ja omien uskomusten villiinnyttäminen. Toki kun löytää sen asian, mistä itse aidosti ja rehellisesti voi sanoa innostuvansa, siihen kannattaa ehdottomasti keskittää kaikki energia ja into. Mutta se, että tekee asioita unelmiensa eteen, ei ole turhaa odottamista. Omia taitoja ja haaveita kannattaa todella arvostaa, sillä ne ovat asioita, jotka nousevat meistä itsestämme ja tekevät elämästämme merkityksellistä. Ne ovat niitä asioita, joita me itse haluamme tehdä. Ja jos omalla tekemisellä voi vielä vaikuttaa toisiin ihmisiin positiivisesti, niin aina parempi. Uskon siihen, että kaikki mitä teemme tässä maailmassa, vaikuttaa jollain tapaa johonkin toiseen ihmiseen. Se on hyvä aika ajoin nostaa mieleen.

Viime aikoina olen miettinyt myös sitä, että miksi toisten tekemiset joskus niin kovasti muita ärsyttävät. Erityisesti se ihmetyttää, että jos joku tekee jotain, mitä itse ei edes halua tehdä tai jota ei koe itselle merkitykselliseksi, miksi lie siihen on silloin puututtava. Useinpa vielä negatiiviseen tai arvostelevaan sävyyn, säälitellään ja jopa nimitellään ihmisiä. Esimerkkinä tästä voivat olla tatuoinnit, mutta asia voi olla jotain aivan muutakin vaikkapa voimalauseiden kannustavaan merkitykseen uskomisesta aina oravanpyörästä hyppäämiseen. Miksi ei vain anneta muiden olla sellaisia kuin he ovat, jos siitä ei koidu haittaa kenellekään. Eikö olisi enemmänkin hienoa olla että vau, kun joku toinen uskaltaa kulkea omaa polkuaan ja olla sellainen kuin hän haluaa olla. Sehän ei ole uhka tai keneltäkään muulta pois.

Uskon, että meillä jokaisella on mahdollisuuksia elää juuri oman näköistään elämää ja jopa menestyäkin. Jos jollakulla on paljon virtaa, intoa tai vaikkapa motivaatiota toteuttaa itseään, niin sehän on vain luonteenpiirre, jonka soisi kannustavan kaikkia kohti unelmiaan. Toisia määrittelemällä ihminen määrittelee ennen kaikkea itsensä ja oikein tuo omat pelkonsa muiden eteen hopeatarjottimella.

Toisten ihmisten dissaamiseen löytyy varmasti monia syitä. Se on kuitenkin fakta, että sen kaltaisella toiminnalla ei kyllä omaa oloa paranneta, vaan päinvastoin. Välillä tuntuu, että negatiiviset ajatukset ja ennenkaikkea niiden ilmaiseminen on niin yleistä, ettei moni edes tajua, mitä suustaan päästelee.

Turhaa on myös syyttää toisen parempaa lähtötilannetta elämässä. Okei, osa meistä syntyy kultalusikka poikittain takapuolessaan, onnea heille. Mutta ihmisille sattuu ja tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista. Jokaisella on omat ongelmat ja murheet, jos ei juuri nyt tällä hetkellä, niin varmasti mutkia on ollut matkassa jossakin elämänvaiheessa. Se, ettei jää niihin jumiin vaan asennoituu vastoinkäymisistä huolimatta itseensä ja elämään myönteisesti, on ihailtavaa, eikö! Ja joskus se pohjalla käyminen todella vain aktivoi omia voimavaroja, kunhan kriisistä on selvitty.

Valittaminen, toisten arvostelu, stressaaminen, kiukuttelu, selän takana bausan jauhaminen – ne kaikki lähtevät meidän omista peloistamme. Ei kannata.
Mieluummin ilon ja rakkauden kautta, eikö. Olemme erilaisia ja hyvä niin!

Ihanaa tiistaipäivää!

Juurikin näin! (Kuva: Pinterest)

Juurikin näin! (Kuva: Pinterest)