Usko hyvään..
..kantaa. Olen varma siitä.
Oi! Paljon tapahtuu koko ajan ja kummasti asiat mylläävät mielessä nyt öisinkin. Viime yönä heräsin taas kahden kieppeillä miettimään syntyjä syviä, mutta onneksi uni tuli sittenkin. Viime aikoina olen nukkunut todella hyvin, joten tämä valvominen on itselleni ihan poikkeuksellista. Ja vaikka kaikki tekeminen arjessa on mieleistä, koen, että vaihtuva vuosi on sopiva aika tehdä muutoksia. Olen esimerkiksi vähentänyt vakio-ohjauksia radikaalisti ensi kevääksi. Sijaistamaan pääsen aina ja olisi aika hauska harrastaa itsekin jotain, vaikka sitten sitä juoksemista.
Olen myös päättänyt uskoa siihen, että asiat jotka tapahtuvat, ovat parasta, mitä minulle voi tapahtua juuri nyt. Jos jokin toivomani asia menee puihin, sitä ei ollut tarkoitettu minulle. Tuntuu myös siltä, että nyt olisi typerää lakata uskomasta asioiden järjestymiseen, kun olen niin kauan tuotakin mantraa jo hokenut. Koko ajan minulle annetaan pieniä merkkejä siitä, että uskominen hyvään kantaa. Eilen esimerkiksi olin poikkeuksellisesti autolla liikkeellä ja tunnetustihan Kaapelitehtaan luona ei ole kovin montaa ilmaista parkkipaikkaa. Olin vielä matkalla pahimpaan ruuhka-aikaan, ja ne muutamat neljän tunnit kiekkopaikat varataan jo aamuseitsemän aikaan. Siinä sitten ponnekkaasti esitin ääneen pyynnön, että saisin auton kätevästi parkkiin ilman, että joudun siitä pitkän pennin maksamaan. En ollut uskoa silmiäni, kun jonon ensimmäinen noista neljän tunnin ilmaispaikoista todella oli tyhjänä. Sitten aloin miettiä, että näin, kyllä vain kun pyytää, niin saa ja kun uskoo, niin tapahtuu. Onhan tässä sattunut kaikenlaisia pieniä ihmeitä muutenkin. Pari viikkoa sitten pyysin, että tulisipa jostain pikku summa rahaa, jotta selviän seuraavan viikon perjantaille, jolloin on palkkapäivä. No, seuraavana päivänä sitten tupsahti Keno-voitto, 5o sentin panoksella 100 euroa. Kun sitten tarkistelin kuponkia netissä, huomasin, että olin ollut vain kahden numeron päässä 100 000 euron potista. Oma mokani, sillä minähän pyysin rahaa vain sen verran, että selviän seuraavalle viikolle, heh! Töitä on ollut enemmän kuin riittävästi, mutta kyllähän freelancerin tilanne elää jatkuvasti ja kun saan viimeiset hommat kirjoitettua, ei ole taas tietoa tulevasta. Mutta näin on nyt ja tämän kanssa on elettävä. Ja sitä paitsi moni meistä elää monenlaisissa epävarmoissakin oloissa, ei se ole pelkästään friikkujen pulma, vaan ihan arkea tässä maamme taloustilanteessa. Toivotaan, että Suomikin lähtee nousuun ja siihen asti hyväksytään tilanteet ja eletään niiden mukaan.
Sinäkin voit missä tahansa tilanteessa valita rauhan, vaikka mielesi muuta väittääkin. Hengitä. Rentoudu. Päätä, että mitä ikinä tämä viikko tuokaan tullessaan, otat sen vastaan hyväksyen. Lakkaat vastustamasta. Lakkaat analysoimasta. Lakkaat huolehtimasta. Lakkaat voivottelemasta. Lakkaat säälimästä itseäsi. Ihan omin pikku kätösin olet esimerkiksi aikataulusi luonut kuin myös jollain tapaa kaiken sen, mitä juuri tällä hetkellä elämässäsi on ja ilmenee. Niin hyvässä kuin pahassa.
Ja voimasanat tälle päivälle: hallitsen stressin tunnetta ja elän enemmän niin, että tulee mitä tulee, otan sen vastaan sellaisena, näin on nyt -asennetta vaalien. Teen aina parhaani, siis sen, minkä siinä tilanteessa pystyn tekemään. Homman nimi ei välttämättä ole se, että elämäni olisi asennetta muuttaessani jotenkin stressittömämpää, vaan kevyestä stressistä huolimatta koen, että oma tarkoitukseni toteutuu. Kun elän ja teen asioita sydämestäni käsin, en pelosta tai siitä, että minun on pakko, niin se näkyy myös lopputuloksessa.
Odotan sitä mitä haluan, en sitä, mitä en halua. Luotan lopputulokseen, oli asia mikä tahansa. Jaksan uskoa, toivoa ja luottaa, että kaikki todella järjestyy. Muistan olla kiitollinen kaiken aikaa. Elämän aikatauluista ei ole loppujen lopuksi takeita. Mutta minulla, joka olen varma lopputuloksesta, minulla on aikaa odottaa. Tänäänkin on päivä, jota en enää saa takaisin. Elän se niin, että illalla voin painaa pääni tyynyyn tyytyväisenä ja onnellisena.
Upeaa mahdollisuuksien tiistaita sinulle!
Comments are closed.