Uusi vauva ja kramppeja pohkeissa

Tänään ilmestyi uusi, uudistunut Vauva-lehti. Olikin mukava nähdä lehdessä useampi kirjoittamani juttu, joita olen tehnyt pitkin talvea.

Hahahaha! Yhdet pienet naurut. Ajattelin herätellä teitä lukijoita kysymyksiä herättävällä otsikoinnilla. Sinäkin menit ehkä lankaan, hih.

Vauva-lehti uudistui!

Parisuhde puntarissa -palstalla Niina ja Mika kertovat muun muassa siitä, ettei ikäero vaikuta suhteeseen. Palava halu vanhemmaksi -jutussa kuorma-autoa ajava tehopakkaus Nathalie kertoo, kuinka hankki kaksoset yksin keinohedelmöityksellä. On ollut taas ilo löytää noin huippuja haastateltavia juttuihini.

Erityisen iloinen olen lehdessä olevasta Perheellinen pikakelauksella -jutusta, jossa ensimmäistä yhteistä lastaan odottavat Ulrika ja Fredrik kertovat uusperheensä arjesta.

Kesäkuussa uusperhe kruunaantuu ensimmäisellä yhteisellä lapsella.

Itsekin elän uusperheessä, ja tiedän, ettei se aina ole niin helppoa. Ei kummallekaan, ei sille ennestään lapselliselle (minä) tai lapsettomana perheeseen tulleelle (puolisoni). Lapsellisen on vaikea seurustella tai tapailla, joten arki astuu helposti kuvioihin mukaan samantien. Ja lapseton tosiaan joutuu uusperheessä kuin pikakelauksella vanhemman rooliin. Sen kyllä allekirjoitan, että kuopukseni, joka on siis puolisoni ja minun ensimmäinen ja viimeinen yhteinen lapsemme, on kyllä koko perheen lellikki.

Olen muutaman kerran sivunnut tätä uusperheasiaa blogissanikin. Blogiini myös tullaan päivittäin uusperheisiin liittyvillä hakusanoilla, harmillista, että suosituin lause taitaa olla uusperheen ongelmat. Itse henkilökohtaisesti olen hyötynyt todella paljon muutama kuukausi sitten julkaistusta Väestöliiton kirjasta Parisuhde –  Uusperheen ydin. Kirjanen esimerkiksi selventää uusperhearjen kehitysvaiheita, joita en ollut edes ajatellutkaan olevan olemassa.

Kohta muuten sisäpyöräillään niin kuin huomista ei olisi! Meilahdessa kajahtaa! Karppaaminenkin on sujunut tosi hyvin, nyt kahdessa viikossa painoa on pudonnut neljä kiloa. Ongelmani tosin on tainnut olla se, että olen syönyt ehkä jopa liian vähän. Ja kuten asiaan kuuluu, pohkeissa kramppaa ikävästi, pitäisi kai hankkia magnesiumia.

Tänään ajattelin vetää lautasellisen puuroa ennen 75 minuutin tuntiani.

Tuntuu siltä kuin kaipaisin hieman lisää virtaa. Eikä väsymys käy nyt laatuun.

Tänään on pakko jaksaa, sillä illalla minulla on menoa ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen!

P.s. Tässä vielä linkki Vauva-lehden juttuni kainalotekstiin.