Vauvat ja Tukholma yhteen sopii

Otimme pienen hengähdystauon arjesta ja lähdimme Silja Linella Tukholmaan. Matkaan meidät houkutteli Piksun 6 päivää vanhempi serkku äitinsä kanssa.

Silja osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi: Pelkkiä mummoja ja japanilaisturisteja.

Ai että kaksi 8 kuukautta vanhaa vauvaa voivat olla hyvää matkaseuraa! Toki myös vanhemmat tyttäreni olivat jälleen mallikelpoisia matkalaisia, kuten aina.

Bye bye, Helsinki.

Koska lähtö oli sunnuntaina, laivalla oli rauhallinen tunnelma enkä itse asiassa kertaakaan koko matkan aikana nähnyt mitään örveltäviä kaljottelijoita. Olimme päättäneet välttää buffaa ja menimme sitten pihviravintolaan illalliselle. Noooooo ruoka ei ehkä ollut ihan hintansa väärti mutta seura oli mitä parasta. Erikoinen juttu kävi, kun suomalainen naistarjoilija saapui pöytäämme 4 pippuripihvin kanssa ja kun sanoimme, että emme ole niitä tilanneet, hän alkoi väittää vastaan, että ”kyllä on tilattu neljä pippuripihviä”. Kun vastasin hänelle, että ”niin varmasti onkin, en yhtään epäile sitä, mutta ME emme ole tilanneet niitä” hän huomasikin seisoneensa väärän pöydän äärellä. Olimme tehneet tilauksemme ruotsin kielellä ruotsalaistarjoilijalle. Hetken aikaa jo nauratti, että näinkö väärin meidät ymmärrettiin.

Vuoron perään jompi kumpi tytöistä istui syöttötuolissaan nurin päin.

Praise the Lord! Toivottavasti mutsin pihvi ei oo ylikypsä!!

Menomatkalla suuntasimme myös laivan yökerhoon katsomaan Peter Pan -tanssiesitystä, joka kirjaimellisesti loksautti Piksun leuan auki ja sama, hämmentynyt ilme pysyi hänen kasvoillaan minuutteja. Pikku neidit riehaantuivat esityksestä vallan ja läpsyttelivät raivokkaasti käsiä yhteen, kiljahtelivat ja jammailivat innokkaasti. Onneksi saimme villiintyneen jälkikasvumme kuitenkin kohtalaisen suosiolla vetäytymään hytteihimme yökerhosta.

Piksu seurasi silmä tarkkana esitystä ja minä Piksua.

Ensimmäinen yö meni hieman heikosti omalta kannaltani katsoen, sillä ahdasta oli. Piksu kuorsasi kainalossani leveimmässä makuuasennossa ikinä kädet ja jalat ympäriinsä sojottaen.

Laivan saavuttua Tukholmaan metromatkailimme ensin Götgatanille, jossa kannattaa muuten katsastaa ainakin Emmaus-kirpputori. Ostin sieltä Dalai Laman Kärlek-pokkarin 10 kruunulla eli noin euron huokeaan hintaan. Emmauksessa myydään myös lastenvaatteita, Polarn O. Pyretiäkin näkyi, mutta valitettavasti Piksulle epäsopivassa koossa. Käväisimme myös Fröken Söt -putiikissa, jossa oli aivan ihania koruja. Muuten matkustimme vauvojen ehdoilla ja sitten suuntasimmekin Åhlensin leikkihuoneeseen. Me muut lepuutimme jalkojamme, niin pikkuiset innostuivat leikkimään ja tutkimaan leluja. Ja joka välissä ruokailtiin ja vaihdettiin vaippaa, sehän on selvä.

Åååh, Åhlensin leikkihuoneen kun saisi kotiinkin!

Buffan sijasta muuten otimme laivalla erikoisaamiaisen, joka oli kyllä tyyriimpi, mutta saimmepa ikkunapaikat ilman taistelua tai jonottamista ja kahvikin odotti pöydässä. Lisäksi ravintola oli tosi paljon rauhallisempi kuin perusbuffa. Erityisesti menomatkalla oli ihanaa syödä aamiaista rauhassa ja katsella upeita saaristolaismaisemia. Paitsi rakastan merta, myös Tukholman saaristoa. Harmi, ettei meillä ole vastaavaa Suomessa.

Vauvan kanssa on kyllä helppo matkustaa, kun vain muistaa reissata vauvan ehdoilla. Meidän reissu ei olisi voinut mennä paremmin. Illalla oli ihana chillata omassa hytissä, vetää suklaarusinaöverit, katsoa telkkaria ja antaa Piksun riehua villinä.