Hesarissa oli hieno Samu Mielosen ja Asta Raamin kirjoittama artikkeli intuitiosta. Siinä todettiin muun muassa, että ”intuitio on luonnollinen ja välttämätön osa ajattelua”. Ja että ”Intuitiota ei kannata jättää taiteilijoiden ja luovien nerojen yksinoikeudeksi: se on jokaisen ulottuvilla oleva avain uuteen, mahdottomaan ja innovatiiviseen”.

Aivan mahtavaa! Ilahduin suuresti. Pääseeköhän intuitio nyt monen mielestä sen kantamasta höpöhöpö-leimasta eroon? Sopii toivoa.

Itse uskon täysin intuitioon ja myös siihen, että mitä tietoisempi on sen läsnäolosta, sitä paremmin se toimii. Hesarinkin artikkelissa todettiin, että omaa intuitiokykyään voi jokainen harjoitella.

Miten sitten?

Intuitiota voi treenata pysähtymällä tähän hetkeen. Joku harjoittaa sitä meditoimalla, hengitysharjoituksilla, joogalla tai muuten hiljentymällä. Intuitiohon pätee sama kuin vaikkapa neulomiseen, juoksuun tai ruoanlaittoon: Mitä enemmän treenaat, sitä paremmaksi kehityt.

Intuitio on silloin apuna, kun tuntuu, että kaikki sujuu kuin itsestään ilman erityisiä ponnisteluja. Kun elämä on helppoa.

Kaikkea ei tietenkään kannata ottaa liian vakavasti, ja voihan intuitiokin olla kuin leikkiä. Joku on sanonutkin, että lapset ovat parhaimmat intuition opettajat. Skidithän tekevät asioita hetken mielijohteesta ja vaiston varassa, kun taas aikuisilla monesti järki puuttuu peliin. Mikä sekin on toisinaan kieltämättä oikein hyvä asia. Vaikka monessa asiassa olenkin äärilaidan ihminen, intuitiossa pystyn välttämään mustavalkoisuutta. Sitä sopii olla, mutta sen varaan ei voi laskea kaikkea.

Uusi suosikkini Sonia Choquette on kirjoittanut paljon intuitiosta. Hän kehottaa aloittamaan intuition parantamisen harjoittelun pienillä jokapäiväisillä asioilla. Intuitiota voi harjoittaa ääneen lausumalla. Mitä tarkempi sanoissasi olet, sitä tarkempi on kuulema myös vastaus. Choquette kannustaa olemaan avoin intuitiolle, uskomaan sen olemassa oloon ja kuuntelemaan sitä omaa sisäistä ääntä, joka ensimmäisenä tulee jossakin asiassa mieleen.

Miltä minusta tuntuu juuri nyt? Mitä ajattelen tästä asiasta? Choquetten mukaansa intuitiota tulisi myös odottaa ja sen ohjaukseen luottaa.

Ja kun uskoo omaan kykyynsä ratkoa asioita intuition avulla, alkaa tapahtua. Jostain Choquetten kirjasta myös luin ohjeen, että kannattaisi parin viikon ajan kirjoittaa jokainen intuitiivinen fiilis ja oivallus muistikirjaan, ja sitten katsoa, mitä intuitiolla on saanut aikaan. Hän myös korostaa sitä, kuinka tärkeää on toimia intuition mukaisesti.

Äärettömän kiinnostavaa! Ja jännittävääkin. Taidankin ottaa tuon muistikirjaneuvon heti käyttööni. Itse olen liian laiska tai ehkä vain malttamaton meditoimaan tällä hetkellä, aikaisemmin se on sujunut paremmin. Täytynee sitten yrittää opetella muilla keinoin, kuten liikunnan avulla mistä aikaisemmin kirjoitinkin, kuuntelemaan sitä omaa sisäistä ääntäni. Aluksi se ääni saattaa olla pientä piipitystä, mutta ehkä myöhemmin se antaa ratkaisuja entistä useammin myös niihin isompiin asioihin.

Kiinnostaisi tietää, mitä muut ajattelevat intuitiosta ja ennen kaikkea miten sitä harjoitatte. Comments?

Kesällä aion niin maata laiturilla ja veneessä ja nauttia olostani ja merimaisemasta. Jos joku tahtoo, että mä teen jotain, mä sanon etten mä nyt millään voi, kun mä harjoitan mun intuitiota!