Vielä se päivä iloksi muuttuu!
Olipas huono aamu. Heti herätessäni tuntui siltä, että korvistani nousi sankka sauhu, minua väsytti, stressasin työsumasta ja kaikki oli vain niin harmaata. Hammastahnakin oli loppu. Ja kaikki hiuspinnit kadoksissa! Silviisii. Aika jännä, sillä hetken tuntui siltä, että koko maailman ongelmat olisivat olleet kontollani. Ja aamuseiska ei tunnetusti ole kovin hyvä aika alkaa ratkoa niitä kaikkia maailman ongelmia. Jos olisin ollut fiksu, olisin pitänyt fiilikseni omana tietonani, mutta en näköjään vieläkään osaa sitä taitoa. Hohhoijaa. Milloinhan sitä oppii, minä luultavasti en ikinä. No, käynpä tänään polkaisemassa turhat höyryt pihalle 75 minuutin sisäpyöräilyssä. Sitten noudatan omaa, hyväksi havaittua keinoani: hoidan yhden asian kerrallaan. Heti, kun ei pääse purkamaan fiiliksiään urheiluun, alkaa pinna kiristyä. Taidan olla myös loman tarpeessa. Elämä on ollut liian jännittävää viime viikkoina, hihii.
Olin siis oman onnellisuuteni täydellinen jarru tänä aamuna. Välillä tuntuu siltä, että tietoa on, mutta taidot toteuttaa tietoa käytännössä uupuvat pahasti. Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, mutta tässä tapauksessa lienee erityisesti ainakin tänään se suutari oli jäänyt kengättä.
Parempaa loppupäivää minulle ja kaikille muillekin. Onneksi kello on vasta puoli yksitoista! Tästä tulee vielä mahtipäivä. Kyl.
Otetaas yksi rauhoittava merimaisema ja sitten lasketaan kymmeneen, niiiiiih.
fcookie
Toi hyvien oppien toteuttaminen käytännössä on välillä (usein) niin vaikeaa. Itse tajusin juuri vähän aikaa sitten, että ei riitä että luen kaikenlaisia opuksia, mun täytyy myös tietoisesti harjoittaa niitä hyviä asioita joka päivä! Urheilu on kyllä mullakin varma ja yksinkertainen keino päästää höyryjä. 😀
Jenny B-H
Täällä päässä tuntuu olevan ikuista opettelua! 🙂
Ilon vuosi
Hyvin sä vedät Jenny 🙂
On maailman helpointa olla positiivinen silloin kun tuntuu hyvältä. Todelliset taidot koetellaan silloin, kun on noustava pöperöstä, suosta ja ahdistuksesta. Siinäpä sitä sitten onkin opettelua, loppuelämäksi. Mutta kuten sanot, asia kerrallaan, niin kyllä siitä hyvä tulee!
Itsellänikin tarpomista tämä viikko. Jos nyt tänään pääsis lenkille niin kyl se taas siitä, sitä vähän parempaa fiilistä tavoitellen ;-)!
Jenny B-H
Kyllä, siitäkin on kokemusta, kun noustaan suosta ja ahdistuksesta. Tämä tällainen harmiton on pientä siihen verrattuna. Sitten vain itseä alkaa ärsyttää, että miten sitä edes ”kehtaa” niin pienistä edes hermostua.
No, pääasia kai, että opettelee toisenlaisia käytösmalleja. Ja onneksi aika harvoin näitä päiviä tulee 🙂
Toivottavasti oli hyvä lenkki! Urheilulla on kyllä ihmeellinen voima.
Elisa
Välillä on päiviä ja sitten on päiviä, c’est la vie. Blogistasi (samoin kuin susta) huokuu positiivisuus ja napakka elämänasenne, olen varma että sun päivä muuttui iltaa kohden iloksi 😉
Jenny B-H
Kiitos kauniista sanoistasi 🙂