55.25!

Eilinen Helsinki Midnight Run oli todella mahtava kokemus ensikertalaiselle. Juoksin sen Stadiumin SOC Running Teamissa ja kilpailimme siis Tanskan Stadiumin joukkuetta vastaan. Me kukistimme tanskalaiset! Näin ollen saamme lahjoittaa 2 000 euroa hyväntekeväisyyteen: kohteena on apua tarvitsevat lapset. Ainoa harmi oli se, että joukkueemme coachi loukkaantui ilmeisesti jonkun kanssajuoksijan takia ja joutui näin ollen keskeyttämään.

Ennen juoksua tapasimme sekä tanskalaisten että suomalaisten voimin iltakuudelta illallisen merkeissä Hotelli Marskissa, tanskalaisten majapaikassa. Koska lähtöön oli vielä kolmatta tuntia, uskalsin vetää ruoaksi hampurilaisen, joskaan en syönyt ateriaa aivan kokonaan. Tanskalaiset katselivat kummissaan salaattiensa takaa hampurilaisten syöntiämme, heh. Olipa joukkueessamme muutama, jotka söivät ruoan sijaan Banana Split -jäätelöannokset! Oma tankkaukseni oli kovin hiilaripitoinen ja sen ja cappucinon voimalla jaksoin hyvin juosta.

Vettä oli sadellut koko päivän ja sade kiihtyi entisestään, kun varttia yli iltakahdeksan siirryimme kohti Senaatintoria, jossa lähtö tapahtui. Käveltyämme sinne olin jo aivan läpimärkä kenkiä myöten. Onneksi juuri ennen lähtöä pääsin hetkeksi telttaan kuivattelemaan ja sain kertakäyttösadetakin, josta luovuin noin kolmen kilometrin jälkeen, kun sade lakkasi. Lähdin kolmannessa ryhmässä ja oman vuoron odottaminen oli harmillista märissä vaatteissa. Minulla oli päälläni SOCin pitkät juoksutrikoot, lyhyt urheilutoppi, pitkä hihaton toppi, pitkähihainen juoksupaita, Midnight Run -t-paita sekä SOCin juoksutakki, ja voin kertoa, että vähemmällä vaatetuksella olisin varmasti kylmettynyt. Setti ei ollut liikaa edes matkan aikana, vaikka normaalisti olen kova hikoilemaan. Pari kertaa tossut hörppäsivät kunnolla vettä, mikä tuntui aika inhalta.

Olin päättänyt lähteä hissukseen liikkeelle ilman turhaa rynnimistä, ja se osoittautui hyväksi taktiikaksi. Ensimmäinen juomapiste oli 3 kilometrin kohdalla, mutta en pysähtynyt lainkaan juomaan, vaan nestettä hörppäsin muutaman kulauksen vasta toisella juomapisteellä 7,5 kilometrin kohdalla. Kaivopuistossa juokseminen alkoi kulkea jouhevasti ja kun Katajanokka oli kierretty, tiesin, että minulla ei ole mitään hätää. Jossain vaiheessa matkaa tuntui, että porukkaa meni ohitseni koko ajan, mutta kyllä sitä itsekin tuli ohiteltua ihmisiä. Juokseminen sujui kaikin puolin hyvässä hengessä ja itse sain valtavasti voimaa muista juoksijoista. Vaikka juoksinkin yksin, juoksin silti yhdessä kaikkien kanssa. Minusta tuntui siltä, että me todella teimme suoritusta yhdessä, vaikka kukin tietenkin itsenäisesti.

Olin myös tehnyt itselleni hyvin mieleisen soittolistan, ja onnistunut sen oikeastaan vahingossa rakentamaan niin, että kun askel oli hidastua, tuli niin hyvä biisi, että oli pakko kiristää tahtia. Lauleskelin ääneen ja juoksentelin hyvillä mielin.

Kruununhaata kohti juostessani huomasin yhtäkkiä 8 kilometrin kyltin ja yllätyin kovasti, että matkaa oli takana jo niin paljon. Rauhallisesta alusta johtuen en ollut missään vaiheessa kilpailua hengästynyt ja askel rullasi kevyesti. Kun katselin juoksua iPhone-appsiltani niin viiden kilometrin jälkeen olin pistänyt lisää vipinää kinttuihin ja onnistuin ihan lopussakin hieman kiristämään tahtia. Nopeimman kilometrin vedin aikaan 4.03. Keskivauhtini oli sirun mukaan 5,33 min/km. Loppuaikani oli siis 55,25 minuuttia ja sijoitukseltani naisissa olin 432. Ohhoh! Melkoista! Juoksijoita oli ilmoittautunut kuulema noin 8 000 – 9 000 verran, miehiä saapui maaliin reilu pari tuhatta ja naisia 4 500 verran. Vaikka askel kulki, maaliintulo oli helpotus. Olin niin iloinen ja tyytyväinen itseeni.

Ja yhä edelleen fiilarit ovat loistavat. Vaikka venyttelyt jäivät, mitään paikkaa ei kolota. Ja toki suoritukseni lisää voitonnälkää. Jos noin vähällä juoksemisella pystyin tuulisessa ja sateisessa olosuhteissa tuohon aikaan, voisin kyetä vaikka mihin, jos treenaisin juoksua säännöllisesti. Aijettä! Kai se on pakko seuraavaksi käydä kokeilemassa puolimaratonia.

Aaah. Nyt vain on niin hyvä olla. Kyllä kannatti osallistua!

Voittajan on helppo hymyillä! Paitsi että saamme lahjoittaa 2 000 euroa, voitin todellakin itseni. I can do it!!