Katso ympärillesi ja näe se kaikki

Tänään on hyvä päivä avata silmiä ja tehdä oman elämän inventaariota. Mitä muuta voisikaan ihminen enää toivoa?

Kylässä ystävillä. Ystävät!

Sain herätä suhteellisen kevyesti nukutun yön jälkeen omassa sängyssäni, turvassa. Tosin selkäni päälle olivat siirtyneet viisivuotiaan ei kovin pienet jalat ja peittonikin oli siirtynyt sitä näköjään enemmän tarvitsevalle. Tyynyjä sentään oli jäljellä kaksi.

Sain nousta aamupesulle. Kaikkea tarvittavaa löytyi, oli vessapaperia, hammastahnaa ja hammasharja, ihan ikioma. Suihkusta tuli lämmintä vettä. Hiuksiini hieroin sampoota, se tuoksui ihanalle. Kietouduin pehmeään pyyhkeeseen ja puin vaatteet päälle.

Keittiössä avasin hanan, join lasin vettä, latasin kahvinkeittimen, napsautin sen päälle. Puhdasta ja raikasta vettä tuli hanasta ilman, että sitä olisi pitänyt hakea kilometrien päästä, sähköäkin oli, purkissa kahvipuruja. Sytytin kynttilän, join puolisoni kanssa aamukahvit. Fiilistelimme yhdessä tulevaa päivää. Halasimme, kun hän lähti töihin kukonlaulun aikaan.

Nyyttäripöytää ystävien luona. Ruoka!

Herätin lapset, keitin puuron, vien kohta nuorimman päivähoitoon, ryhdyn hommiin. Kiirettä pitää, sillä tällä viikolla on vielä kolme deadlinea, ensi viikolla neljä. Ei haittaa, onhan minulla kädet joilla kirjoittaa ja tietokone, jolla tehdä töitä. Nettikin pelittää.

Iltapäivällä luennoin paremmasta arjesta erään opinahjon opettajille. En voi kertoa kellekään, miten juuri hänen kannattaa elää, mutta pystyn kyllä auttamaan siinä, että jokainen tekee itse oivalluksia. Illalla käyn ohjaamassa ryhmäliikuntaa. Miten mukavaa on pystyä urheilemaan, hikoilemaan ja hengästymään. Tärkeää itselleni on myös saada ihmiset fyysisesti liikkeelle. Eikä runsas tekeminenkään haittaa! Se, että saa tehdä töitä ei ole itsestäänselvyys sekään kaikille.

Illalla tapaan ohjausten jälkeen pukukoppien edessä ystäväni, jonka kanssa joudumme todennäköisesti juoksemaan, että ehdimme aikaisempaan bussiin. Vaihdamme joka torstai kuulumiset samalla kun palaamme samoista töistä koteihimme. Minulla siis on ystäv(i)ä, on kaksi toimivaa jalkaa, joilla juosta, jopa oma (bussin)kuljettaja, joka vie minut lähes milloin tahansa tarvitsenkaan kyytiä paikasta a) paikkaan b) tai kotiovelle.

Vaikka itsellänikään ei ole sitä tai tätä, niin mitä kaikkea minulla onkaan! Tästäkin listasta varmasti unohtui jotakin.

Ei kannata tuhlata hetkeäkään valittamiseen, eräpäivänsä nähneissä vanhoissa sotkuissa vellomiseen, kateuteen tai tulevaisuuden kiirehtimiseen. Kannattaa nauttia siitä mitä on ja nähdä ne pienimmätkin asiat, joita ei kovin paljon ehdi ajatella. Tänään on hyvä päivä sanoa myös ihmisille ympärillä, miten tärkeitä he ovat.

Torstai, lempipäiväni, koska toivoa! Toivotan sinulle ihanaa eloa.

Lapsen poimimat kukat. Lapsi!

Lue myös nämä:

Arjen ei tarvitse olla selviytymistä

Paras aika ikinä on nyt