Toistatko sinä samaa vanhaa, vaikka et haluaisi?

Ihminen helposti takertuu menneisiin epämiellyttäviin kokemuksiin, ikäviinkin tapoihin olla ja toimia helpommin kuin niihin hyväksi havaittuihin toimintatapoihin ja mukaviin muistoihin. Hyvä uutinen tulee tässä: tässäkin voi kehittyä. Jos vielä pari vuotta sitten pyörittelin vaikka mitä vanhoja sotkuja päässäni, en juuri enää ajattele niitä tai sitten pystyn näkemään niissäkin edes hippusen hyvää. Toistatko sinä samaa vanhaa, vaikka et haluaisi? Huomaatko, miten arjessasi toimit?

Sairastuvasta päivää! Lepuuttaessa ehtii selailla kirjoja, kuten Deepak Chopran tuotantoa. Hän kirjoittaa, että erityisesti menneisyydessä oleskelevan mielen varasto on täynnä sekalaisia asioita, joista ei ole meille enää hyötyä. Niin totta! Tämä pätee myös vanhoihin uskomuksiin ja omiin tapoihimme toimia.

Eikö ole jännä, että ihminen helposti vain toistaa samoja asioita päivästä toiseen, vaikka ne eivät edes veisi kohti toivottua lopputulosta. Osa tosin meistä ei edes tiedä, mikä olisi toivottu lopputulos. Sitä vain elää porskuttaa, vaikkei edes ehkä täysin tyytyväisenä. Tiedätkö sinä, missä menet oman elämäsi kanssa?

Hauskuus ei ratkaise

Toisinaan asioiden ja tekemisten tuttuus vain saa meidät tekemään niitä, ei se, onko tekeminen hauskaa tai palkitsevaa. Enemmän tulisi ajatella sitä, haluaako niitä asioita tehdä ja rohkeasti tarttua uusiinkin haasteisiin. Ehkä tuttuun takertuminen johtuu siitä, että uudet asiat tuntuvat vierailta, pelottavilta ja työläiltäkin. Emme aina jaksa tai viitsi toimia toisin, vaikka se auttaisi meitä saamaan uudenlaisia kokemuksia ja ohjaisi meitä kohti vielä parempaa arkea.

Joskus on hyvä tehdä ratkaisuja intuition ja fiiliksen perusteella. Päättää jotain heti, jos se tuntuu kutsuvalta. Aina joka asiaa ei tarvitse loputtomiin analysoida. Itse jo luulin, etten enää osaa heittäytyä, mutta tällä viikolla huomasin, että kyllä vain, se taito on jäljellä.

Chopra kirjoittaa myös, että aina kun päästämme jostain irti, otamme jotain pois vanhasta maailmankaikkeudesta ja lisäämme tilalle jotain uutta. Ooh miten innostava ajatus! Irti päästäminen ei kuitenkaan vain tapahdu sormia napsauttamalla, mutta toinen hyvä uutinen tulee tässä: se tapahtuu, kun antaa ajan kulua ja opettelee tuntemaan itseään, tekee henkistä duunia.

Elämänmittainen matka

Olen nykyään itseeni kaikin puolin tyytyväinen, mutta aina välillä sitä silti löytää itsestään piirteitä, joita haluaa muuttaa eikä se ole huono juttu. Muutostoiveista huolimatta itseä voi kohdella lempeästi ja armollisesti. Me olemme täällä elämänmittaisella oppimisen polulla, tulemme olemaan aina keskeneräisiä vai oletteko muka kuulleet valmiista ihmisestä! Mutta aina välillä kannattaa verrata itseä entiseen ja huomata, miten onkaan kehittynyt! Se on todella palkitsevaa. Harva meistä kun muuttuu vain yhdessä yössä saati tekemättä itse mitään muutoksen eteen.

Samalla voi tiedostaa ja hyväksyä sen, ettei oikeastaan edes kiirettä ole, että sitä on jo hyvällä tiellä. Ja sitä paitsi on tosi makea juttu, kun joku asia, joka ennen olisi musertanut mielen moneksi päiväksi, ei tunnukaan enää… no, oikeastaan yhtään miltään. Se tulee, se menee ja oma suhtautuminen siihen on neutraali. Asian ohittaa hetkessä eikä tarvitse miettiä sitä, että itsessä on jotain vikana. En usko, että tällä suhtautumisella on oikeastaan tekemistä niinkään itsevarmuuden kasvun kanssa vaan enemmänkin sen kanssa, että pystyy elämään muutenkin kuin vain omasta egosta käsin. Osaa irrottautua siitä osasta itseä, joka haluaa tehdä itsestä tärkeän. Siitä minäminäminä-tyypistä.

Itsekin olin aiemmin sellainen, että huono palaute jostain työstäni tai ohjaamastani tunnista on saanut helposti vallan ja vaivannut mieltäni parikin päivää. Luulen, että asia on jäänyt pyörimään päähän siksi, että palaute on aiheuttanut häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Ja ajatelkaas, näin kävi silloinkin, vaikka sain samasta duunista hehkutuspalautteen.

Nykyään pystyn niin paljon paremmin käsittelemään kumpaakin puolta. Ymmärrän ensinnäkin sen, että palaute on vain sen yhden ihmisen mielipide, oli palaute sitten mielestäni huono tai hyvä. Choprakin toteaa, että ego ei ole vallassa, kun menestyminen sen kummemmin kuin tappiokaan ei hetkauta, elämän virta tuo eteemme molempia, ohimenevästi. 

Vanha tunkkainen energia, voimakkaat tunnekuohut, epäsopivat tottumukset, uskomukset ja tunteissa jumiminen, tervemenoa! Emme tarvitse niitä. Sen sijaan kaikki uusi ja jännittävä, tervetuloa, eikö vain!

Hyvää sunnuntaita sinulle.

Lue myös:

Ihaile elämäntilannetta ja saavuta enemmän

Yllätysten viikko