Cooliuden salaisuuksia
Onpas ollut taas haipakkaa menoa. Piksu on nukkunut vaihtelevasti, ja toisina aamuina olisi vain tehnyt mieli jäädä kotiin nukkumaan. Hermokin on ollut kireähköllä juuri katkonaisista yöunista johtuen. Ja rehellisyyden nimissä, välillä tuntuu, että vaikka sitä kuinka on positiivinen, joskus vain on huono päivä. No, omat ongelmani ovat onneksi pikku asioita, mutta juurikin niitä omia ongelmiani. Kuten aikaisemminkin kirjoitin, ärsyyntymistä on helppo purkaa viattomiin kanssaihmisiin. Sitä estääkseni olen kirjannut pikku vihkooni muutaman muistutuksen:
- Valitsen aina itse oman oloni kaikissa tilanteissa.
- Vaikka toinen käyttäytyisi miten tahansa, näen hänessä valon ja kohtelen häntä kuin näkisin pelkästään valon. En loukkaannu tai anna toisten käytöksen lamaannuttaa minua. Tämä on mielestäni tosi hyvä ja muistuttaa siitä, ettei lähde mukaan kenenkään pahantuulisuuteen tai kiukutteluun, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen, läheinen tai ventovieras.
- Voin aina valita riidan, kiukuttelun tai huonotuulisuuden sijaan rauhan ja ilon.
- Ilmennän itsessäni sellaisia ominaisuuksia, joita tahdon nähdä muissa ihmisissä.
- Olen itse sellainen ihminen, jonka toivoisin itse kohtaavani. Tämä on erityisen hyvä! Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- Ääretön kärsivällisyys tuottaa tuloksia välittömästi. Kokeile!
- Elämä paljastaa salaisuutensa vähitellen, ei minun aikataulujeni mukaan. Vuorokauteen ei saa lisää tunteja, eivätkä asiat tapahdu nyttässähetikaikkimullejeejee.
P.s. Joskus on hyvä tirauttaa muutama kyynel. Sanotaanhan, että itku puhdistaa!
Comments are closed.