Flow-fiilareita treenisalissa!

Olin eilen pitkästä aikaa ohjaamassa sisäpyöräily75-tuntia ja olen siitä vieläkin aivan fiiliksissä! Itsellänihän ei ole kuin yksi vakkarispinning ohjattavana, ja kyseinen perustunti on aamupäivällä. Perustunti on aina rauhallisempi niin tempoltaan kuin myös ohjaajan olemukselta, siellä ei tule niinkään heittäydyttyä villisti mukaan, vaan enemmänkin keskityn perusasioihin, kuten vaikkapa vasta-alkajien neuvomiseen ja tekniikan korjailuun tietenkin reippaana ja iloisena sielläkin. Fiilis perustunnillakin on hyvä, mutta eilisellä 75 minuutin tasasyketunnilla tunnelma oli loistava! Hih, tai no ainakin itselläni, mutta pakko nyt kertoa, että sain kyllä hyvää palautetta. 75 minuutin tunti antaa muuten myös mahdollisuuksia pidempien biisien soittamiseen ja pitkät trancetykitykset vain vievät itseni johonkin ihan toisiin sfääreihin. Toki muutakin musaa soitin, oli rockia, poppia, suomiräpäytystä ja raskaampaa heviä.

Ennen tuntia tosin olin ihan romuna, en sitten millään olisi jaksanut liikauttaa itseäni mihinkään suuntaan ja lähteä enää polkemaan iltamyöhällä! Lähteminen oli se haastavin askel, olisin tehnyt mitä tahansa, että olisin saanut jäädä kotiin. Yhdeksältä loppuva tunti kun tarkoittaa itselleni lähes yövuoroa, olenhan tottunut menemään nukkumaan jo noin 21.30 kieppeillä. Edellisenä yönä olin sitä paitsi valvonut enemmän kuin nukkunut ja sen vähän aikaa, minkä olin nukkunut, olin ollut unissani illan esiintymistyöpajassa, heh! Lisäksi makasin valveilla stressaamassa muun muassa työjutuista ja niiden kireistä aikatauluista, joista toki voin pitkälle syyttää itseäni. Rahatilanteeni vain on sellainen, etten voi juuri nyt haasteellisistakaan aikatauluista kieltäytyä, vaan kaikki duunit otetaan, mitkä irtoavat. Huomasin muuten, että jos nykyään teen illalla jotain tavallisuudesta poikkeavaa, se tunkee aina uniini. Edellisenä iltana olin viimeistellyt Voi Hyvin -lehteen kirjoittamaani uutta jumppaa, ja koko yön näin itseni jumppaamassa! Vau, melko tehokasta. Eilen todella huonoista yöunista johtuen väänsin koko päivän hommia ihan koomassa. Silti kun lopulta pääsin hyppäämään pyörän päälle ohjaajalavalle, väsymyksestä ei ollut tietoakaan. Oli vain asiakkaat, minä, pimeä spinningsali, mukaansatempaava musiikki, tupa täynnä, tiukka ja hikinen meininki ja mikä parasta, loistavat bileet. Aijettä, nautin vieläkin vain ajatuksesta! Pitkin tuntia tunsin ihan hillittömiä energialatauksia, jotka virtasivat läpi kehoni ja paitsi että olin aivan hiessä,  paikoin myös pelkästä liikutuksesta ihan kananlihalla. Kerrassaan upea kokemus pitkästä aikaa. Aina muuten kannustan ihmisiä siihen, että he tulisivat tunneille useamman kerran ja kokeilisivat myös eri ohjaajia, jos ovat sisäpyöräilyuransa alkutaipaleella. Itse olen loistava esimerkki siitä, ettei suhde spinningiin syntynyt samantien. Vihasin lajia ensimmäiset kymmenen tuntia ja olin koko ajan luovuttamassa, mutta kun aloin päästä hommassa vauhtiin, meille muodostui ensin viha-rakkaussuhde ja nyt jäljellä on enää pelkkää rakkautta! Eli antakaa lajille mahdollisuus, vaikka se ensimmäisten tuntien jälkeen ei tuntuisikaan siltä omalta jutulta.

Ohjatessa sitä on läsnä asiakkaille koko ajan, mutta ihan jatkuvalla syötöllä ei tarvitse olla äänessä. Minäkin paikoin jopa spinua ohjatessani pystyn saavuttamaan sellaisen flow-tilan, jossa vain poljen ja ikään kuin katson itseäni ulkopuolisen silmin, aivan kuten kesäisillä juoksulenkeillä kävi. Sitä on niin keskittynyt tekemiseen, ettei mikään häiritse itseä ja sitä pystyy heittäytymään todellakin vain ja ainoastaan tähän hetkeen. Toivon, että pystyn myös asiakkaille tarjoamaan kokemuksia, jolloin he todella pääsevät irti omista ajatuksista ja antavat vain jalkojen rullata. Asiakkaiden kokonaisvaltainen innostaminen on tärkeää, sillä ohjaajana olen tunnilla vain ja ainoastaan heitä varten. Minun työni on saada ihmiset ylittämään itsensä ja jaksamaan silläkin hetkellä, kun virta tuntuu loppuvan. Olenkin havainnut erinomaiseksi keinoksi paitsi tiukan rohkaisun, myös näitä elämäntaidollisia asioita pystyn hyvin hyväksikäyttämään eri tunneilla erityisesti niinä tiukkoina hetkinä. Niin ja toki oli hauska päästä kertomaan uusimmat omassa elämässäni tapahtuneet vitsikkäät asiat, vaikka tyttäreni usein ovat sitä mieltä, että ne jutut ovat hauskoja vain minun mielestäni, juuh.

Iloista torstaita ja upeita liikuntahetkiä sinulle! Onko oma laji jo löytynyt?

Tänään(kin) on hyvä päivä liikkua! (Kuva: Pinterest)