Hyvä arki, Kaupallinen yhteistyö

Hoitotyötä sydämellä


Kun työpäivän jälkeen lähtee vielä blogikeikalle ja tapaa kohteessa muun muassa vetreän 96-vuotiaan, jolla on energiaa tuplasti enemmän kuin itsellä, ei voi kuin kunnioittaa, arvostaa ja vähän ihmetelläkin! Kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa minulla oli ilo päästä tutustumaan Kaunialan Sairaalaan, jossa sotaveteraaniemme lisäksi hoidetaan nykyään myös muita ihmisiä, pääasiassa vanhuksia. Ja hoitotyötä tehdään ilolla ja sydämellä, sillä ainakin tapaamani veteraanit vaikuttivat puhkuvan tyytyväisyyttä ja olivat myös silmin nähden iloisia tavatessaan minut ja sairaalan toimitusjohtajan Mervi Ahlrothin tutustumiskierroksellamme.

Pääsin piipahtamaan 96-vuotiaan Bruno Averlan huoneessa.
Bruno on ollut aktiivinen mediassa.
Vaikka ikä painaa, energiaa on.
Muistoja.

Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -kampanja kutsuu suomalaisia kertomaan ja keskustelemaan omasta työstään, koska työ luo hyvinvointia sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Teema on innostava, sillä olenhan itse painanut hommia (toki koulun ohella) jo 11-vuotiaasta, jolloin aloitin palkkatyön tekemisen siivoamalla hotellihuoneita. Sitä ennen olin jakanut mainoksia, mutta ensimmäinen oikea työpaikka tuntui kuitenkin tosi hienolta. Sen jälkeen eri ammatteja ja työpaikkojakin on kertynyt valtava liuta. Yksikään titteleistä ei ole ollut kuitenkaan toista parempi tai huonompi, monet ovat vain olleet erilaisia. Mitä tahansa voi, saa ja pitää tehdä työkseen, kunhan sen tekee innostuneena ja koko sydämellään. Toki kaikissa duuneissa on ne huonot hetkensä, mutta ihan oman elämänlaadunkin vuoksi on hienoa, jos pystyy tekemään työtä, joka todella innostaa itseä.

Suurella sydämellä näyttää näin ulkopuolisesta työnteko sujuvan myös Kaunialassa. Henkilökuntakin moikkaili iloisena työtehtäviensä lomassa. Sydämellä työskentely onkin ammattitaidon, yksilöllisen hoivan sekä hoitamisen lisäksi yksi Kaunialan arvoista ja tavoitteista. Paitsi veteraaneille, myös muille hoitoa tarvitseville iäkkäämmille ihmisille halutaan taata arvokkaita ja lämpimiä kohtaamisia. Vaikka siis teknologia on tärkeä osa myös terveydenhoitoa, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on sitäkin tärkeämpää. Mikään kone ei voi korvata toisen ihmisen kosketusta.

Sotamuistot ovat monia lähellä 

Kaunialan nuorimmat veteraanit ovat yhdeksänkymppisiä, vanhin asukas jo huikean 106 vuoden iän saavuttanut. Osa porukasta ei kuulemani mukaan liiemmin sotia halua muistella, osa taas on kokenut helpotusta, kun on saanut vertaistensa kanssa purkaa kymmeniä vuosia mieltä jäytäneitä painolasteja ja lisäksi muistella menneitä, myös hyviä aikoja.

Se, että koen sotaveteraanit läheiseksi ja kunnioitukseni heitä kohtaan on suurta, johtuu ehkä siitäkin, että itselläni on niin sanotusti oma lehmä ojassa. Nelisen vuotta sitten edesmennyt pappani kun lähti rintamalle 16-vuotiaana ja palveli Kannaksella erillispataljoonassa ja myöhemmin kävi kuntoutuksessa Kyyhkylässä. Sotaan lähtö teini-iässä tuntuu ihan hurjalta erityisesti, kun keskimmäiseni saavuttaa tuon iän parin viikon päästä. Nuorempana en osannut arvostaa oman pappani työpanosta itsenäisyytemme hyväksi rintamalla, mutta mitä enemmän ikää tulee, sitä merkittävämmältä se tuntuu.

Nykyäänhän Kaunialan asukkaista enää viidennes on sotaveteraaneja, koska heitä ei yksinkertaisesti ole enää paljon jäljellä. Suuri osa muista vanhuksista tulee Kauniaisiin hoitoon Vantaalta. Kun kysäisen, miten veteraanit ottivat aikanaan vastaan muut kuin veteraanit, on vastaus hellyttävä. Hyvin, sillä he toki ymmärtävät, että heitä pari-kolmekymmentä vuotta nuoremmat iäkkäät ovat olleet sota-aikaan vauvoja ja lapsia, jos vielä syntyneetkään.

Kauniala ennen vanhaan ilmakuvassa. Nykyään Kaunialassa on myös uudempi puoli, eikä vanhalla puolella asuta enää.
Vanha puoli on somistettu vanhaa aikaa henkivillä elementeillä.

Hevospatsaan luonnoksella Jyrki Sailo osallistui Mannerheimin ratsastajapatsaskilpailuun ja tuli kolmanneksi.

Treeniä ja kulttuuria Kaunialassa

Mutta mikä sitten on sen salaisuus, että energiaa ja virkeyttä riittää? Kaunialassa ollaan hyvin aktiivisia ja erityisesti liikuntaa ja taidetta harrastetaan paljon. Keinutuolijumppa on suuri hitti ja kovassa käytössä ovat myös vaikkapa kuntosali ja allas. Se taas kertoo, ettei koskaan ole liian myöhäistä alkaa vahvistaa hapenottokykyä tai lihasvoimaa. Hyvä tasapaino, kehonhallinta ja liikkuvuus parantavat omissa huoneissa asuvien vanhuksien arkea.

Kaunialassa on myös mahdollista maalata, tanssia ja esimerkiksi laulaa. Lukuisat vierailijat ohjelmineen virkistävät myös asukkaiden päiviä. Kesäisin ulkoiluttajat vievät asukkaan ulos vaikka sitten sängyssä, jos liikkuminen on mahdotonta. Lemmikkiterapiaa on saatavilla silloin tällöin niin kissojen kuin koirien muodossa.

Kaunialassa tehdään taidetta.
Pelataan biljardia.
Jumppaa on joka päivä.
Moni kaipaa liikkumiseen apuvälineitä.

Jokainen vanhuskin on yksilö

Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Joku tarvitsee kuntosalitreeniä ja toinen taas kaipaa enemmänkin juttuseuraa. Yksilöllisyys takaa hyvän hoidon, joka pitää myös asukkaat tyytyväisenä ja onnellisina. Tärkeintä on se, että kuunnellaan ihmistä. Emmehän me tiedä, millaista on olla vanha, Mervi Ahlrothkin korostaa ja se on ihan totta.

Osa yli yhdeksänkymppisistä veteraaneista asuu vielä kotonaan, mutta osallistuu aktiivisesti arkisin KotiKaunialaan eli etäpalveluna toteutettavaan Palvelu-TV-toimintaan. Näköyhteys helppokäyttöisellä päätteellä Kaunialan lähetyksiä pitävään henkilöstöön antaa mainiota lisätukea siihen, että vielä selviää ja pystyy elämään kotonaan elämisen arvoista arkea. Palvelu-TV yhdistää huvin ja hyödyn, sillä se tarjoaa niin jumppaa kuin jutusteluakin. Sen piirissä olevat ovat yhteydessä myös toisiinsa ja ovatkin verkostoituneet aktiivisesti, eikä kotona tarvitse tuntea turvattomuutta tai yksinäisyyttä, jotka ovat välillä myös syynä siihen, Kaunialaan halutaan tulla ja siellä viihdytään.

Vaikuttaa siltä, että hienon työn maamme puolesta tehneet veteraanit ovat oikeasti onnellisia ja nauttivat elämästään sekä hyvästä hoidosta. Sen tunteen siirtäminen ammattitaidolla, rakkaudella ja inhimillisyydellä myös muihin sairaalassa asuviin tai siellä hoitojaksoja viettäviin vanhuksiin onkin Kaunialan missiona. Myös muut kuin veteraanit ovat tärkeitä.

Hoitotyö voi olla henkisesti ja fyysisesti rankkaa, jossa aikatauluja ja hoidettavia riittää, olen kuullut myös muutaman ystäväni suusta, jotka työskentelevät seniorikodissa ja kotipalvelussa. Silti ystävänikin ovat sitä mieltä, että omaa työtä voi tehdä sydämellä ja niin, että kaikilla, sekä asiakkailla että itsellä, on hyvä olla.

Toki se riippuu monien tekijöiden summasta, mutta Kaunialassa käynti antoi taas toivoa ja loi uskoa, että on olemassa paljon myös hyvää hoitotyötä. Siitäkin pitää kirjoittaa, mikä tehdään hyvin ja missä onnistutaan, eikä aina vain antaa negatiivista kuvaa maamme tilanteesta. Uskon, että myönteisyyden luomisessa tämä Suomalaisen Työn Liiton kampanja toimii oivallisena äänitorvena.

Heräsikö ajatuksia? Mahtavaa uutta viikkoa!

Jenny

P.s. Torstaina liputetaan! Kansallista veteraanipäivää vietetään 27.4.

Keinutuolijumppa on kova hitti.

Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto ja Lifie

2 thoughts on “Hoitotyötä sydämellä

  1. Hieno kirjoitus ja tärkeä asia. Uutta tietoa minulle oli, että on tällaista Palvelu-Tv- toimintaa. Etähoito on hyvä keino mahdollistaa kotona mahdollisimman pitkään kotona pärjääminen.

    1. Kiitos paljon kommentistasi Orvokki B. Tuo Palvelu-TV oli Kaunialassa ollut käytössä jo kahdeksan vuotta. Kuulosti tosi oivalliselta ja ilmeisesti sitä kautta on syntynyt myös uusia ihmissuhteita, kun kotona asuvat ovat päässeet verkostoitumaan.
      Hyvä on, että kaikenlaista kehitellään, mutta toki ihmistä sekään ei korvaa.
      Mahtavaa viikon alkua sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *