Iik, mikä Istanbul!

Ihana.

Jaa tässä sellaista pohdiskelen, että milloinhan sitä ihminen pääsee ennakkoluuloistaan tai ehkä tarkemminkin mielikuvistaan irti. Moni hieno mahdollisuus voi mennä sivu suun, jos kelailee valmiiksi jonkin asian olevan jonkinlainen.

Itse olin nimittäin kuvitellut lähes parinkymmenen miljoonan asukkaan Istanbulin olevan sekainen ja erityisesti sekamelskainen. Olin väärässä. Yhä ihmettelen, missä kaikki olivat, vai johtuiko kaupungin harmoninen rauhallisuus sunnuntaista ja siitä, että olimme mestoilla jo ennen yhdeksää aamulla.

Kotimatkalla Kappadokiasta teimme nimittäin kyseiseen kaupunkiin todellisen pikavisiitin. Järkyttävä väsymys painoi, sillä unet olivat jääneet jälleen vähiin aikaisen aamuherätyksen (3.30) takia. Istanbul osoittautui lievähköstä väsykiukusta huolimatta kiinnostavaksi paikaksi. Menkää sinne, jos ette ole käyneet. Itse aion mennä uudestaan, mutta ensin kutsuu Berliini.

Tässä tämän aamun fiiliksiä Istanbulista: