Kartta unelmista…

..tavoitteista tai haaveista. Rakkaalla aarrekartalla on monta nimeä.

Eilen pääsin askartelemaan pitkästä aikaa aarrekarttoja tai oikeastaan itse puhun nykyään mieluummin unelma- tai kaikkein mieluiten tavoitekartasta. Homman nimi on hyvin yksinkertainen. Kartan tekoon tarvitset aikakauslehtiä, sakset, liimaa, kartongin ja rentoutuneen fiiliksen. Jotkut muuten täyttävät kartongin sijaan unelmiaan ja tavoitteitaan muistivihkoon, mutta itselläni tuo kartonki toimii hyvin, sillä sen voi ripustaa esille ja siitä omat innostuksen kohteet on helppo huomioida aina ohikulkiessaan.  Tarkoitus on siis poimia lehdistä sellaisia kuvia ja tekstejä, jotka tuntuvat itseä kutsuvan. Itse jätän kaikki sellaiset kuvat leikkaamatta, joiden kohdalla alan epäröidä. Kyllä sen vain tietää, mikä kutsuu ja mikä ei. Ja jos taas ei yhtään tiedä, mitä  haluaa tai mihin asiaan ehkä muutosta toivoo, voi kartan tehdä erilaisista tunnelmista ja fiiliksistä ja sen kautta miettiä, minkä tekeminen, saaminen tai saavuttaminen tuo näitä fiiliksiä itselle.

Leikkaa, liimaa, askartele. Karttoja voi tehdä myös lasten kanssa.

Leikkaa, liimaa, askartele. Karttoja voi tehdä myös lasten kanssa.

Eilen pääsin tekemään karttaa myös ihan uudella metodilla, kun ensin saimme tehtäväksi etsiä 10 kuvaa 10 minuutissa. Aika tuntui ensin tosi lyhyeltä, mutta oikeasti 10 kuvan löytäminen olikin helppoa. Oikeat kuvat vain tuntuivat pomppaavan lehdistä ja omasta mielestäni kartasta tuli todella tämän hetkistä tilannetta kuvaava. Sen jälkeen jakaannuimme ryhmiin ja ryhmissä analysoimme toisten karttoja. Oli hyvin yllättävää ja jännittävää kuulla, miten hienosti toiset tulkitsivat omaa karttaa juuri sillä tapaa, mitä itsekin oli kuvista kelannut ja mitä ne toivat mieleen. Oman 10 minuutin ja 10 kuvan kartan teemoiksi nousivat oma voima, vapaus ja rauha. Teen siis lisää jatkossakin niitä asioita, jotka minulle näitä mainittuja tunnetiloja tuovat.

10 kuvaa, 10 minuuttia. Intuitio sai todella puhua.

10 kuvaa, 10 minuuttia. Intuitio sai todella puhua. Ja kas, kukas se siellä keskellä oman elämänsä kuningattarena!

Iltapäivällä teimme vielä toisen kartan, johon sai käyttää muutaman tunnin aikaa. Viime aikoina olen alkanut ymmärtää yhä enemmän sitä, että niin kauan kuin jatkan erilaisten uskomusteni ylläpitämistä, tilanteeni tuskin tulee ikinä muuttumaan. Senpä takia aivan härskisti päätin tehdä itselleni tavoitekartan teemalla vauraus. Mielestäni tämä oli hyvä hetki tällaiselle kartalle, olen jo mielestäni kitkutellut tarpeeksi. En oikeastaan pidä siitä, että usein sanotaan, että jokin asia pitäisi ansaita. Ihan kuin kaikki hyvä kuuluisi meille vasta sitten, kun ensin on monta asiaa mennyt päin persusta. Että sitä saa niska limassa raataa ja sitten vasta tulee jokin kiva pieni palkinto. Tai että ensin elämässä pitää kärsiä x määrä, jotta voi pyytää itselleen jotain hyvää. Uskon siihen, että me kaikki olemme kukin omalla tavallamme kärsineet ja myös raataneet tarpeeksi ja täysin riittävästi ja lopulta onkin kyse vain siitä, salliiko itselleen hyvää vai uskooko yhä, ettei ole jonkin arvoinen. Eli päivän voimalause sampoomainosta lainaten: Olen kaiken hyvän arvoinen ja sallin itselleni tapahtua ihania asioita. Kartan teemaksi voi muuten valita mitä tahansa: terveyden, hyvinvoinnin, asumisen, työn ja uran, you name it.

Mutta minä tyttöpä se laitoin karttaani niin unelmakeittiön kuvia kuin merimaisemat, timantteja ja hienoja autoja. En todellakaan sano, että nämä asiat tekisivät minut yhtään onnellisemmaksi kuin olen nyt, eivät todellakaan. Mutta aina sitä voi tilailla asioita, jotka saattavat hetkellisestikin ilahduttaa. Tosin valitettavasti kuvissa esiintyvä automerkki oli väärä, viime aikoina minua on yhä enemmän kiehtonut Porschen Cayenne-maasturi. Ajatuksen voima onkin valtava, sillä mainitsin tuon automerkin ääneen puoliksi naureskellen ja kävellessäni päivän päätteeksi kohti Kamppia kahden kurssitoverini kanssa näimme parkkeerattuina kadun varteen jopa kaksi kyseistä autoa!! Tuntui siltä, että maailmankaikkeus se siellä hieman leikittelee kanssani, jotta näkee, olenko tosissani. Olen tosissani ja myös erittäin valmis! Tietenkään ei voi jäädä kotiin odottelemaan, että asiat vain jotenkin hoituvat ja tapahtuvat. Mutta yhtä tärkeää kuin on tehdä kovasti töitä asioiden eteen, yhtä tärkeä on uskoa, että myös itselle voi tapahtua ihmeitä ja kaikki on mahdollista niin kauan, kun mikään ei ole varmaa. Kuka tahansa meistä voi saavuttaa mitä tahansa ja on tasan sen kaiken arvoinen, mistä unelmoi, haaveilee tai mitä on tavoitteena.

Se mihin keskityt, se lisääntyy. Se on myös näiden karttojen ajatuksena. Mitä useammin kartan näkee, sitä parempi. Monille kartta voi myös olla keino sanoa asioita auki, jotka itsestä kumpuavat, mutta joita ei osaa sanoiksi pukea.

Oletko sinä tehnyt aarrekarttaa vai pidätkö sitä ihan tarhaikäisten touhuna?

Toivotan iloista päivää, oli asia kummin tahansa. Toteutukoot tavoitteemme ja unelmamme tai tulkoon vielä jotain parempaa osaksemme, kaikkien meidän parhaaksemme.

Kas, tässä vaurauskarttani.

No niin, tässäpä vaurauskarttani.