Kirja on paras unilääke + tutustumiskoodi Bookbeatiin uusille asiakkaille
Lapsena olin intohimoinen lukutoukka. Raahasin kirjastosta kassikaupalla lukemista ja tutuksi tulivat niin lasten- ja nuorten kirjasarjat, Anni Swanin tuotanto kuin Agatha Christiet ja Stephen Kingit. Nykyään luen aina iltaisin, kirja on paras unilääke. Jos en lue illalla, tuntuu, että nukahtaminen on vaikeaa, ja sitä jotenkin on ylikierroksilla.
Nykyään luen vähemmän kirjoja kuin aiemmin, mutta joka päivä luen kuitenkin pienen hetken. Syy siihen on ehkä se, että arki on niin palapeliä, ei se, etten oikeasti ehtisi. Sitä ajattelee, ettei jossain pienessä kolossa ehdi keskittyä kirjaan, mutta hups, sitten onkin hengannut puoli tuntia Instagramissa. Toisinaan kyse onkin ehkä tavoista ja varmaan vähän priorisoinnistakin: haluanko somettaa vai lukea kirjaa. Voisin varmasti enemmän panostaa kirjoihin, mutta toisaalta, jos en somettaisi, ei kukaan varmaan olisi ostanut Uuteen nousuun -kirjaani, koska ei olisi tiennyt siitä! Ja toisaalta, vietänhän työpäiväni kirjojen parissa, sillä työskentelen kustannustoimittajana tietokirjojen parissa.
Kirjat, joita nykyään pääosin luen vapaa-ajalla, ovat nekin luokiteltavissa tietokirjakategoriaan ja myös selfhelppiin, ja luen mielelläni myös elämäkertoja. Toki myös omat mielenkiinnonkohteet määrittelevät sitä, mitä luen. Luen esimerkiksi kaikki kirjat, joissa puhutaan juoksusta. Romaaneja luen tällä hetkellä harvemmin, dekkareita en juurikaan, koska tuntuu, että ei ole aikaa keskittyä niistä kumpaankaan. Ehkä enemmänkin noita jälleen mainittuja tulee luettua kesällä lomalla laiturilla tai rantatuolissa. Arjessa lukuhetket ovat lyhempiä kuin lomalla.
Minulla on kesken monta kirjaa samaan aikaan, vaikka välillä tartun taas opukseen, jonka haluan lukea ns. kerralla loppuun, enkä halua sekoittaa lukemista jollain toisella kirjalla. Se lienee makuasia, lukeeko yhtä kirjaa kerrallaan vai onko saman aikaisesti monta kirjaa kesken. Itse kuulun kuitenkin jälkimmäiseen kategoriaan, minulla on monta kirjaa kesken samanaikaisesti, mikä taas toisille on ehdoton ei. Oma kirjapinoni työpöydällä on välillä kuin huojuva torni, ja saatan viedä siitä jonkun kirjan taas poiskin, jos en jaksakaan lukea sitä kokonaan.
Saatan myös alleviivata kirjoja, tehdä kirjoihin muistiinpanoja, kirjoittaa muistiinpanoja kirjoista myös vihkoon. Toisiin kirjoihin palaan, vaikka tietäisin hyvinkin, mitä niissä kerrotaan. Joistakin kirjoista palaan vain lukemaan alleviivattuja kohtia.
Uuteen nousuun -kirjani on mahdollista myös kuunnella äänikirjana ja löytyy Bookbeatista, Nextorysta ja Storytelista. Bookbeatilta sain kaikille blogini lukijoille ja Bookbeatin uusille asiakkaille tutustumiskoodin, jolla äänikirjoja voi kuunnella veloituksetta kuukauden ajan. Eli jos et ole vielä kuuntelija tai testannut Bookbeatia aiemmin, tässä mahdollisuus tutustua. Lämmin suositus, vaikka itse olenkin toistaiseksi enemmän paperikirjan ystävä, sillä se palvelee tällä hetkellä paremmin omaa arkeani.
Millainen kirjanlukija olet? Vai oletko nykyään enemmän kuuntelija?
Ihanaa sunnuntaita!
Jenny
P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!
Comments are closed.