Lisää valoa!
Well hello!
Pari päivää olen makustellut ystäväni Facebook-statuksesta lukemaani lausahdusta: Pimeyttä ei voi poistaa, mutta valoa voi lisätä.
Hänellä oli sama ajatus kuin Ilon vuosi -blogin Katjallakin: Pahaa ei saa pois, mutta hyvää voi lisätä.
Hieno resepti. Emme keskity negatiiviseen, vaan paneudumme sen vastakohtaan. Ja sillähän voi oikein hekumoida!
Samaa ajatusmallia voi käyttää muuten itsensä kanssa. Eihän itsensä kehittäminen ole oikeastaan itsessä esiintyvien puutteiden ja epätoivottujen luonteenpiirteiden poistamista, vaan se on omien hyvien puolien kehittämistä.
Kun hyvä vahvistuu, huono heikentyy automaattisesti.
Näin se on jo viikko pikku lauantaissa. Tunnelin päässä on valoa! Paljon valoa! Yksi kerrallaan asiat ovat hoituneet, ja vieläpä mallikkaasti.
Sain tänään eräältä pomoltani niin hyvän palautteen eräästä kirjoittamastani jutusta, että leijun vieläkin. Suoraan taittoon ovat taikasanat, jotka tekivät minut tänään onnelliseksi. Toivottavasti sinullakin on ollut ilon aiheita päivässäsi.
Tervetuloa tänne! Silloin kun en ehdi päivittää blogia, saatan silti piipahtaa Facebookissa.
Näinikkäästi! (Kuva: Pinterest)
mirka
Minä niin Tarvin näitä sinun sanojasi jotta jaksa eteenpäin, uskoen että kyllä tämä tästä. Joskus kun koetellaan enemmän ja joskus vähemmän.
Kirjoitat hyvin, sinun positiivisuutesi ei ärsytä ja siksi tykkään blogistasi.
Koska se on jännä juttu kun sitä pähkäilee omien ongelmiensa kanssa ja lukee yltiöhehkutusta niin sitä voi helposti möksähtää enemmän (toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan)
Täällä ei käy niin, vaan Sinä saat oikeasti uskomaan että homma toimii ja potkit persuksille, hyvällä tavalla.
Kiitos että olet olemassa ja kirjoitat blogia!
Päivän jatkoja.
Jenny B-H
Moi Mirka, kiitos palautteesta! Se lämmittää todella!
Tiedän tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Silloin kun omat fiilikset ovat tosi down ja olleet siellä ehkä jo pitkään, kun elämä on koetellut ja kaikki tuntuu raskaalta tai jopa kestämättömältä, ei sitä toisen myönteisyys tai onni tai ilokaan välttämättä paljon lämmitä, vaikka se ei olekaan itseltä millään lailla pois.
Ehkä mun kirjoituksista näkyy se, että olen käynyt itsekin paljon vaikeuksia läpi, mutta silti niiden jälkeen olen noussut ja oikeastaan niiden ansiostahan tämä kaikki on: oman kriisitilanteen ja siitä seuranneen pahoinvoinnin kautta heräsin pohtimaan asioita, joilla voisi omaa oloa helpottaa ja ylipäänsä ryhdyin muuttamaan omaa elämänasennettani.
Ei se elämä nytkään täydellistä ole, mutta nykyään itselläni on paljon enemmän keinoja käsitellä myös niitä suruja ja vastoinkäymisiä ja takuulla ainakin näen ne ilon aiheet paljon helpommin ja selvemmin kuin ennen.
Valoa sinun viikonloppuusi!
mirka
Kiitos, tuolla oivalluksen tiellä minäkin olen, koska valitsin että haluan kulkea sitä polkua. Pienin mutta haparoivin askelin, kohti sitä valoa joka on tunnelin päässä ( ja en tarkoita sillä valolla vastaantulevan junan valoa 😀
ihanaa viikonloppua sinullekin <3
Jenny B-H
Näinhän se menee, hitaasti, mutta varmasti.
Ajalla on myös iso merkitys, niin klisee kuin se ikinä onkaan.
Kun saa asioihin etäisyyttä alkaa nähdä niiden opettavat puolet myös.