Mielellään luomua
Terveiset sateiselta juoksulenkiltä. Jaksoin kuin jaksoinkin lähteä ja kyllä kannatti. Liikunnasta tulee niin ylimahtava olo, ettei sitä osaa oikein selittää. Intervallitreeni on vielä omiaan ottamaan kaikki mehut pois kropasta.
Eilen postiluukusta kolahti toimittaja Noora Shinglerin kirja Marjoja ja maskaraa – Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit (Atena kustannus). Koska 2 x tytär on ollut sairaana, olen ehtinyt vain hieman silmäillä opusta, joka vaikuttaa kiinnostavalta ja erityisesti informatiiviselta. Kirjan kirjoittaja kärsi jatkuvista vatsavaivoista, kunnes alkoi todella kiinnittää huomiota siihen, mitä laittaa suustaan alas. Olo helpottui, kun pois jäivät ainakin einekset, maitotuotteet, karkit ja hiivatuotteet.
Ennen vähät välitin siitä, mitä suuhuni laitoin, mutta pikkuhiljaa olen tullut tarkemmaksi. Olen alkanut suosia luomutuotteita aina kun mahdollista ja pyrin välttämään kaikenlaisia valmisruokia. Hankin mieluummin kalan ja jauhelihan tiskiltä kuin ostan pakattua versiota. Muistelen kaiholla aikoja, kun lapsuuteni lähikaupassa oli leipätiski. Hirvipaisti taas tuli maalla kyläillessäni suoraan metsästä ruokapöytään – se vasta oli lähiruokaa! Innolla odotan kesää ja sitä, että pääsemme shoppaamaan kasvikset, marjat ja kalat suoraan torilta. Olen harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä, mutta valitettavasti lempiruokani on Pasta Bolognese.
Viime viikon sunnuntaina aloitin ”vältän sokeria ja valkoista vehnää mutta syön silti hyvin ja riittävästi” -dieettini. Ihme kyllä, motivaatio on kohdallaan enkä ole kertaakaan sortunut edes kokikseen, johon luulin olevani jo ylitsepääsemättömästi koukussa. Odotan innolla, mitä ruokavaliomuutokseni tuo mukanaan.
Shinglerin kirjasta luin muuten senkin, minkä tavallaan jo tiesin: Limsatölkki voi sisältää 10 teelusikallista sokeria!
Kirsi H.
Suosittelen ruoka-aiheesta myös Eläinten syömisestä -kirjaa. Itse kärsin nykyään mitä suurimmassa määrin ruoka-ahdistuksesta. Ostan kaiken mahdollisen luomuna (joo arvaat varmaan mihin se freelancerin pieni tili kannetaan) ja vältän lisäaineita. Lihaa en ole syönyt moneen vuoteen, paitsi nyt omia kukkoja muutaman kerran. Lapselleni syötetään päiväkodissa vaikka mitä moskaa, mutta ihme ja kumma sain täällä kaukana maaseudulla vaihdettua lapsen kasvisruokavaliolle päiväkodissa (kauhean tappelun saattelemana kyllä).
jennyhe
Kiitos kirjavinkistä! En tosin tiedä, uskallanko lukea tuota kirjaa, sillä en ole varma, olenko vielä valmis luopumaan lihansyönnistä. Hitaasti hyvä tulee… Mutta luomua suosin lihassa, aina vain kun mahdollista. En enää edes pysty syömään valmiiksi pakattuja lihatuotteita.