Nyt on näin ja sillä selvä

Tulin tänään pitkästä aikaa bussilla töihin ja minulla olikin oivallinen hetki kelailla tätä kaikkea. Fiilikset olivat reilusti plussan puolella. Vaikka tänään on todella hektinen päivä, niin silti vain ajattelin, että on tää niin siistiä. Että mahtavaa olla mukana tässä, mitä elämäksi kutsutaan. Että elämä on aika jees, kun avaa silmät ja katsoo ympärilleen. Okei, silloin näin aika monta mököttävää työmatkalaista, mutta siltikään se ei vähentänyt omaa iloisuuttani. Aika pienestä sitä saa olla tyytyväinen. Kaiken ei todellakaan tarvitse olla täydellistä. Arki on vuoristorataa, niin se vain menee. On yksi asia, mikä siihen auttaa, nimittäin asioiden hyväksyminen.

Hyväksyminen onkin ollut alkuviikon teemani. Sama linja jatkuu, sillä selkeästi asioiden kohtaaminen sellaisina kuin ne ovat tuo itselleni rutkasti rauhallista oloa, iloa ja hyvää fiilistä.

Hyväksyminen toimii esimerkiksi kiireen kanssa:

Lokakuu on haastava aikataulullisesti ja olen karsinut kaiken ylimääräisen hauskuuden minimiin. Freelancerina olen toki tottunut siihen, että välillä hommat kasautuvat samalle ajankohdalle niin, että jos haluaisi, voisi helposti ahdistua kaikesta tekemisen määrästä. Hätääntyminen ei kuitenkaan auta mitään, vaan tekee olon kurjaksi. Siispä painankin hommia hyvässä hengessä hengitellen. Projektit kun eivät ahdistumalla vähene, se on niin nähty. Ilon kautta siis! Ja hektisen jakson jälkeen tulee aina iisimpää. Ehkä!

Hyväksyminen toimii sään kanssa:

Eilen piipahdin mukavassa työtilaisuudessa. Small talkia käytiin totta kai valittamalla säästä. Vaikka valittaminen mistä tahansa asiasta tuntuukin olevan loistokeino aloittaa keskustelu vieraan ihmisen kanssa, olen itse päättänyt lakata käyttämästä tuota korttia. Okei, olihan ilmassa myrskyn tuntua: satoi vettä ja tuuli hemmetisti, mutta matkalla tilaisuuteen olin juuri ihastellut Ruttopuiston keltaisena säkenöiviä lehtiä ja miettinyt, että onpa upean näköistä. Kun maailmassa on niin paljon mahtavia asioita joista keskustella, niin miksi ei sitten puhuttaisi niistä. Olen jotenkin todella kyllästynyt turhasta valittajiin. Sää on mitä on ja se ei voivottelemalla muuksi muutu. Vaikka kuinka napisisi siitä, syksy tulee joka vuosi. Aina voi muutta Karibialle tai hyväksyä asian!

Nämä nyt ovat pikku esimerkkejä, joissa asioiden hyväksyminen voi helpottaa oloa. Uskon sen kuitenkin toimivan myös vaikeimmissa, oikeasti elämää mullistavissa teemoissa. Olen itsekin ollut aikanaan tilanteessa, jossa asiasta pakolla kiinni pitäminen, siihen takertuminen ja kertakaikkinen asenne, että näin tämä ei mene, vain vaikeutti omaa oloani. Vuosia myöhemmin näen selvästi sen, että tuossakin olisin voinut hyväksyä asiat ja jatkaa eteenpäin. Jälkeenpäin tosin olen osannut ajatella kaikkea tapahtunutta opettajana, joten ei se hanttiin laittaminenkaan mennyt lainkaan hukkaan.

Tänään on hyvä päivä nähdä se kaikki hyvä, mitä on. Ja jos jokin asia ei mene aivan putkeen, so what. Sellaista se on, se elämä.

Nyt on näin!