Sat nam ja kartta unelmista

Oikeammin tein kartan tavoitteistani.

Eilen oli ihan huippupäivä. Monipuolinen ohjelma virkistää sielua, toden totta. Kiikutin tyttäret mummolaan ja sieltä hurautin autolla Veikkolaan. Ilon vuosi -blogin Katja, johon olen tutustunut oikeasti tämän virtuaalimaailman ulkopuolella aika tarkalleen vuosi sitten, järjesti Maan päällä -blogin Maarit apunaan leppoisan iltapäivän. Ensin kundaliinijoogasimme Siri Adin joogastudiolla ja sen jälkeen askartelimme aarrekarttoja. Kundaliinijooga oli itselleni uusi tuttavuus ja aika erilaista joogaa kuin mitä olen tähän asti harjoittanut. Liikkeet tuntuivat kyllä ihanilta eikä huumoriakaan puuttunut. Hauskinta oli sammakkohyppely matollamme ja kun joogaopettaja Siri tokaisi, että still 30 seconds to go, luulin, että hän vitsailee, siinä vaiheessa reiteni olivat jo aivan maitohapoilla. Enpä myöskään olisi uskonut laulavani joogatunnilla, mutta näin tein ja muutaman kerran sessarit koskettivat todella syvältä ja silmäkulmat kostuivat. Yin-, astanga- ja hotjoogan olen ottanut urheilun kannalta niin kundaliinijooga oli kyllä ehdottomasti enemmän henkistä ja siihen omaan itseen kääntymistä. Paikoin tämä tapahtui helposti ja välillä tuntui, että ajantaju katoili. Olin kyllä täysin paikalla, mutta samalla tuntui, että olin poissa vaiko ehkä sitten juurikin itsessäni. Ehdottoman upea, energiaa lisäävä ja innostava kokemus. Sessareiden jälkeen tunsin suorastaan tulvivani rakkautta, kaikki vain oli niin hyvin juuri siinä hetkessä.

Huomasin myös, että keskivartalon ja erityisesti selän kanssa tulee tehdä yhä edelleen kovasti töitä ja liikkuvuutta myös parantaa. Toivottavasti ensi viikolla pääsen taas yinjoogaan, mutta ehdottomasti aion kokeilla tuota kundaliinijoogaa uudemman kerran. Myös juoksukelejä odotan malttamattomana. Tämä talvi on tuntunut pitkältä ja vaikka olen selvinnyt siitä ilman kummempia alakuloja, kyllä vain kevättä odotan! Ihana kevät on ihan juuri täällä, ensi viikollahan alkaa jo maaliskuu. Huikeaa.

Joogan jälkeen olikin sitten aistit, mieli ja sielu avoinna ja hyökkäsimme valtavien lehtipinojen kimppuun. Jokainen puuhasi omaa karttaansa omassa rauhassaan ja itsekseen. Tunnin lehtien leikkelyn jälkeen huomasin ajattelevani, että mitäköhän olin ajatellut viimeisen tunnin ajan! Olin niin keskittynyt puuhaan, että ilmeisesti pääsin ajatuksiani pakoon hetkeksi. Sama tunne kuin Kemin edustalla merenjäällä moottorikelkkaillessa muutama vuosi sitten. Noita hetkiä on harvoin, joten ne jäävät lähtemättömästi mieleen.

Itse valitsin oman aarrekarttani teemaksi hyvinvoinnin ja oikeastaan kolme teemaa siihen valikoituivat kuin itsestään: henkinen harjoittelu, fyysinen harjoittelu ja sitten aineelliset olosuhteet, jotka tekevät kahdesta ensimmäisestä mahdollista. En saanut karttaani aivan valmiiksi, mutta se ei haittaa, sillä tiedänhän, että kaikki tapahtuu juuri oikealla ajallaan, ei liian myöhään eikä liian aikaisin. Aarre- tai unelmakartan (rakkaalla lapsella on monta nimeä!) tekeminen on maailman helpointa. Siihen ei tarvita kuin hyvän fiiliksen, avoimen sydämen, intuitiota, jotta löydät ne itselle tärkeät kuvat, sakset, liimaa ja kartongin sekä vanhoja aikakauslehtiä. Oma taktiikkani on näitä karttoja askarrellessa hioutunut selkeäksi: lehtiä selaillessani näen kuvasta heti, tahdonko sen karttaani. Jos kuva hiemankaan epäilyttää, antaa olla. Käytän tässä vahvasti intuitiota apunani. Se, mikä tuntuu heti ensi silmäyksellä omalta jutulta, se tulee karttaan. Kyllä sen vain tietää ja oivaltaa, mikä on itselle sopivaa.

Rauhallinen, meditatiivinen ja silti erittäin energisoiva päivä vaihtui illan ulkoiluun pitkästä aikaa ja hc-punk-keikkaan. Nyt on hyvä, päiväkahvi porisee, takana on lähes 10 tuntia hyvin nukuttua unta ja seuraavaksi aion virkistää itseäni tuon ulkona olevan, ihanan valoilmiön parissa.

Upeaa sunnuntaita!

P.s. Oli hämmentävää, mutta erittäin ilostuttavaa, kun päivällä ensin yksi paikalla ollut ja sitten toinen sanoi, että ”hei, mä luen sun blogia!”. Sitä kun tässä kirjoittelee itselleen, ja yhtäkkiä huomaa, että meitä onkin valtava joukko kasassa jo. Kiitos, kiitos, kiitos! Tervetuloa tsekkailemaan lyhempiä päivityksiäni ja voimalauseita myös tänne.

”Jos katsomme oikeaan suuntaan, meidän tarvitsee vain jatkaa kävelemistä. ” Ihana, ihana tavoitekarttani.