Siivoaminen – salainen intohimoni

En aio viettää joulua kellarissa, vaatekaapissani enkä kylpyhuoneen laatikostossa, mutta silti aion siivota nuo kaikki ennen joulun tuloa. Siivoaminen on mielestäni rentouttavaa ja voin vain kuvitella, että moni on kanssani eri mieltä. Se onkin salainen intohimoni, jota onneksi viiden hengen perheessä saan tehdä joka päivä!

vastaisku ankeudelle

Keittiön ruokailualue on yksi lempipaikoistani kotona, sillä se on helppo pitää siistinä.

Siivoaminen on kuin meditointia

Siivoaminen on itselleni samanlaista meditatiivista tekemistä kuin vaikka juokseminen. Saan tehdä yksinkertaista asiaa, eikä minun tarvitse oikeastaan ajatella itse tekemistä. Monotonisesti toimiessani myös pääkoppani saa kaipamaansa lepoa. Kun siivoan, olen usein luova, keksin ideoita ja ratkaisuja arjen pulmiin ja työtehtäviin. Siivoaminen todella rentouttaa minua, niin kummalliselta kuin se kuulostaakaan. Ja hei, siivoaminen käy myös hyötyliikunnasta ja kuluttaa enemmän kaloreita kuin vain oleminen.

Tämä on siitä kumma laatikko, että se sotkeentuu nopeasti.

Tämä on siitä kumma kylpyhuoneen laatikko, että se sotkeentuu nopeasti. No, taloudessa on naisia viisvuotiaasta liki nelikymppiseen, joten ei ihme.

Kuka hullu muka tykkää siivota?

Minua pidetään usein vähän höyrähtäneenä, jos tulee puheeksi, että tykkään siivota. Siivoushommissa parasta on se, kun saa puuhastella omassa rauhassa ja antaa ajatusten tulla ja mennä, ilman, että takertuu sen kummemmin yhteenkään kelaan. Sitä paitsi todellakin olen tehnyt monia hyviä oivalluksia siivoushuumassa eli tuollaisessa meditatiivisessa jynssäystilassa.

Haluan voida keskittyä täysillä näkemään kätteni jäljen ja tuntemaan siitä onnistumisen iloa. Mutta siivoojaminälläni on myös heikkoutensa: inhoan pyykkien kaappiin viikkaamista ja työpöytäni saattaa aika ajoin näyttää siltä kuin se olisi kärsinyt räjähdyksestä.

Gladen

Glade-suihke ja kynttilä on saatu ja niitä olen testaillut. Tuoksu ei ole liian voimakas kaltaiselleni hajuherkälle nenälle.

Siedän pölyä huonosti ja mieluummin imuroin joka toinen päivä kun kärsin jatkuvasta aivastelusta. Voin hyvin myös silloin, kun tiedän, että kaappini ovat järjestyksessä ja tavarat paikallaan. Suinkaan aina ne eivät ole,  mutta kun ehdin ja jaksan järjestellä, tuo se itselleni suurta iloa. En sentään viikkaa sukkiani enkä myöskään alusvaatteita, mutta mielipiteitä jakavasta trendikirja Konmarista poimin aikanaan pari hyvää neuvoa, vaikken kirjaa jaksanutkaan loppuun asti lukea:

1 Ota esineet yksitellen käteesi ja kysy, tuottaako tämä iloa. Jos tuottaa, pidä se. Jos se ei tuota, hankkiudu siitä eroon. 

2 Valitse kaikille tavaroille oma paikka. Kullekin esineelle on löydettävä paikka vain kerran.  

Kummasti nuo kaksi lausetta helpottavat elämistä, ihan sitä perusarkea. Kokeile vaikka!

xx

Myös kynttilä (saatu) tuoksuu miedosti.

Kun koti on puhdas, tekee mieli vain istua ja ihmetellä sitä raikkautta. Tyhjiä pintoja, suoria kirjapinoja, kukkia maljakossa. Sytytän kynttilän ja juon siivouskaffet. Saatan maistaa palan suklaatakin ja suihkauttaa raikasta tuoksua ilmaan.

Puhdas koti, parempi mieli. Miten sinulla?

Lue myös:

Entä jos maanantai ei ole uhka

Uskotaan nyt itseemme!

xx

Kukkia, kukkia. Nämä kukkakaupasta hankitut ihanuudet ovat kestäneet jo lähes pari viikkoa! Eilen oli muuten noin valoisaa. Kesää kohti!