Sittenkin ihana elämä

Hyvin valvotun yön jälkeen tunsin oloni aamulla pieneksi ja säälittäväksi. Väsyneenä kaikki asiat muuttuvat tuhat kertaa isommiksi kun ne ovatkaan. Ja ihme kyllä, väsyneenä ei useinkaan tule mieleen montaakaan positiivista ajatusta.

Aamukahvia juodessani sitten lueskelin ystäväni blogia. Hän kirjoitti olevansa tällä hetkellä niin onnellinen, että itkee onnesta. Toinen kirjoitti facebookissaan elävänsä omaa unelmaansa. Olen heidän puolestaan superiloinen, sillä molempien ajatukset ja tilanteet kuulostavat mahtavalta! Samalla se laittoi minut miettimään, voisinko itse sanoa samoin juuri nyt vai mättääkö jokin asia tilapäisen väsymyksen lisäksi. Pyrin olemaan positiivinen toisinaan ärsyttävyyteen asti, mutta nyt minua on vaivannut jonkin aikaa muutama asia, joihin toivoisin muutosta. Mitä enemmän asioita päässäni vatvon, sitä vähemmän ne selkenevät. Vetovoiman laki.

Puhuin mieltäni vaivaavista asioistani taannoin eräälle ystävälleni, kutsutaan häntä nyt sitten vaikka Pirkoksi. Pirkko antoi minulle hienon vinkin ja kehotti minua kuvittelemaan itseni kuolinvuoteelleni. Voisinko sanoa silloin, että elin hyvän elämän, vai kaduttaisiko jokin?

Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta olisipa kauheaa ajatella, että kuolinvuoteella katuisi asioita, joita ei ikinä tehnyt.

Mielestäni olen tehnyt asiat niin hyvin kuin olen kyennyt. Tiedostan sen, että toisinaan olisin voinut toimia toisin. Ja olisi pitänytkin. Vielä on paljon asioita, joista haaveilen ja jotka aion kokea. Kun uskoo, että on lukemattomia mahdollisuuksia, niin silloin se on niin. Mahdollisuuksia on lukemattomia.

Pirkon sanat ovat viime päivinä kaikuneet päässäni. Osittain hänen innoittamanaan kirjoitin ylös kasan suunnitelmia, jotka otin jo työn alle ja joiden kanssa toivon edistyväni. Harmi, etten voi niitä paljastaa kenellekään, sillä uusi minäni tekee ensin ja kertoo vasta sitten, haha. Tämä toimiva konsti säästää minut muiden mielipiteiltä ja suorituspaineilta.

Jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä, tartuin myös pitkästä aikaa Rhonda Byrnen Salaisuus-kirjaan, jota voin suositella ihan jokaiselle. Kirjan mukaanhan ihan kaikki perustuu vetovoiman lakiin. Lain mukaan samanlaisuus vetää puoleensa. Tämän hetkiset ajatukset luovat elämääsi. Se mitä eniten ajattelet juuri nyt, luo tulevaisuuttasi. Jos ajattelee, että kaikki on paskaa, sitä itseään on tulossa lisää, sankokaupalla. Sitä saa mitä tilaa, heh.

Kannattaa siis mieluummin ajatella, että elämä on ihanaa! Elämä on helppoa! Minulle tapahtuu kivoja, jännittäviä, hauskoja ja hyviä asioita. Asiat järjestyvät. Jos on vaikea saada kiinni tästä ajatuksesta, kannattaa katsoa lapsia ja ottaa heistä mallia. He elävät ihanan huoletonta elämää vailla murheita, ongelmia tai rasitteita.

Näillä ajatuksilla omakin päiväni muuttui paremmaksi ja asiat järjestyivät yksi kerrallaan. Lämpimät suositukseni.

Onkohan Piksu toteuttanut vetovoiman lakia ruokaa ajattelemalla? Ainakin hän on ollut ruoka-aikana kotona.