Treeni

Stoppi tekosyille!

Kun yksi vastoinkäyminen on ohitettu, arvatkaa mitä sitten tapahtuu! No hemmetti sentään, tulee toinen. Ainakin minun elämässäni.

Mukavan Korkeasaaripäivän jälkeen automme levähti huoltoaseman bensatankille kyydissään kaksi lasta ja viikon ruokaostokset. Ilman kahta reipasta virolaismiestä olisimme jääneet pulaan. Vaikka välissämme oli kielimuuri, sedät ymmärsivät lopulta työntää automme pois tankilta. Samalla saimme sen käyntiin ja ajettua oman pihan parkkiin huoltoa odottamaan. Bensikseltä ei apua herunut, joten arvatkaa, mitä 35-vuotias nainen tekee ensin ennen kuin alkaa ahdistella muita bensa-aseman asiakkaita? No, soittaa isälle. Aina varma valinta. Ja iso kiitos isä tulevasta jatkoavusta jo etukäteen.

Kotona otti sen verran päähän, että lähdimme puolisoni kanssa juoksemaan nopean vitosen lenkin. Myös puoliso harrastaa juoksua nykyään säännöllisesti. Vielä kolme vuotta sitten oli toinen tilanne. Muistan, kuinka minä Bodypumpin ja tunnin sisäpyöräilyn jälkeen houkuttelin hänet vielä lenkkeilemään. Minä juoksentelin perhosenkevyin jaloin huolimatta jo parin tunnin liikunnasta, ja puolisokin pinkoi kiitettävästi. Välillä lenkit jäivät, mutta puolitoista vuotta sitten hän innostui juoksemisesta uudelleen.

Nykyään tilanne on se, että minä jään kauas hänen taakseen. Tänäänkin, kun itse juoksin viimeisillä voimillani enkä pystynyt enää puhumaan puuskutukseltani, puoliso juoksenteli välillä takaperin minua hauskuuttaakseen. Tyyppi totesi vain samalla, ettei tahdo paikallaan juosta. Mikä tästä sitten tekee kirjoittamisen arvoista on se, että ennen yhteisiä ensimmäisiä lenkkejämme hän ei ollut harrastanut (armeijaa lukuun ottamatta) lainkaan liikuntaa 30 vuoteen!

Siis 30 vuoteen, ihan oikeasti! Minä olen liikkunut aina. En ole voinut edes kuvitella elämää ilman liikuntaa. Ja sitten tulee ihminen, joka ei ole liikkunut ikinä ja nykyään peittoaa minut mennen tullen juoksemisessa. Aaargh. No, oikeasti olen todella ylpeä hänestä. Minusta on mahtavaa, että olen saanut innostettua hänet liikunnan pariin.

Ja miten mahtavana esimerkkinä hän toimiikaan kelle tahansa. Enää on kenenkään ihan turha sanoa, ettei voi liikkua, koska ei ole liikkunut milloinkaan.

Ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa! Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä, sanoi Kekkonenkin jo aikanaan.

Huominen antaa meille kaikille uuden mahdollisuuden muuttua ja muuttaa elämäämme. Tämä pätee myös kaikkeen muuhun kuin urheiluun.

Tänään muuten sisuunnuin huonosta lenkistä sen verran, että vaikka vatutus katosi hien mukana lenkkipolulle, päätin, että nyt on tultava muutos. Päätökseen vaikuttivat myös saamani Stadium Soc Running Team -joukkueemme sponsorivaatteet. Tällä kertaa sentään mahduin saamiini kledjuihin, mutta kiristää, puristaa ja näyttää härskiltä! 20 voipakettia, nyt saatte oikeasti poistua minusta. Heippa!

Stadiumin syksyn juoksureleitä!

Ja sitä paitsi puolisokin totesi lenkin jälkeen, tosin hyväntahtoisesti, että Jemppa, nyt sun pitää laittaa ittes taas kondikseen.

Huomenna alkaa uusi elämänvaihe töineen ja tarhoineen.

Huomenna alkaa myös Jemppa kuntoon -projekti. Jos muita elämäntaparemonttilaisia on kuulolla, huikatkaa!

Let’s do it!

Päivän motivaatiokuva!

 

17 thoughts on “Stoppi tekosyille!

  1. Urheiluvaatteilla on muuten ihan mieletön merkitys. Itse tilaan aina säännöllisesti netistä ison kasan vaatteita, joiden avulla aamulenkit sujuvat muutaman kuukauden kuin tuosta vain. :)

    Tsemppiä projektille. Mun pitäis kans tehdä jollains saralla jokin remontti, koska raskaudesta jääneet kuusi kiloa vielä kummittelevat pehvassa. ;)
    Nyt tosin pitää hetki ottaa urheilun kanssa iisisti, koska eilen pohkeestani löytyi inha veritulppa. :( Mut sen jälkeen taas entistä innokkaammin lenkille.

    1. Voi ei, paranemisia!
      Ja kiitos, jännittävää nähdä, mitä tästä seuraa :)

      Olen Jemppa, tekstiiliurheilija.
      Uudet treenikuteet antavat energiaa ja motivoivat myös minua :)

  2. Itsekin olen päättänyt ryhdistäytyä liikunnan suhteen. Siitä en ole koskaan nauttinut, mutta päätin että olisi jo korkea aika nauttia.
    Rapakunnosta edes kohtalaiseen kuntoon ;)

    1. Se on täysin mahdollista!
      Ja liikunnastakin voi oppia nauttimaan.
      Kunnolliset välitavoitteet vain paperille ja sitkeyttä se vaatii. Mutta kaikki vaiva on palkinnon arvoista :) Tsemppiä ja kiitos kommentistasi, Kirsi.

  3. Hyvä hyvä sille et olet saanut miekkosesikin lenkille. Mäkin kävin eilen nopealla vitosella niinikään entisen urheilijan kanssa, jolla oli takanaan parin vuoden urheilutauko. Niin se vaan pinkoi menemään, vaikka itse olen muka tässä kesän mittaan saanut kuntoani (taas) kohotettua.

    1. Hienoa, että olit juoksemassa!
      Mä en myöskään tajua, missä mun juoksukunto on. Muka joo oon hyvässä kunnossa, mutta en kai sittenkään.
      Tästä ei ole kuin yksi tie, ylöspäin.

  4. Eläköön älypuhelimen kosketusnäyttö ja aamunkankeat nakkisormet… Tarkoituksena oli siis sanoa että ilmoittaudun. Ja kunnon kohotuksen lisäksi olis pudotettavaa tällä päivämäärällä 25 kiloa. Läski olen ollut lapsesta saakka, mutten oikeastaan koskaan intohimoinen liikkuja, joten urakkaa riittää. Ongelma on motivaation katoaminen. Tiedän, miten pitäisi syödä, mutta jotenkin ei vaan tule niin tehtyä. Jostain luin, että projektista kertominen kannustaa. No, tässä sitä ollaan. Moi, olen Karoliina ja olen rapakuntoinen sokeriaddikti.

    Nyt alkuun (en ole aktiivista liikuntaa koirien ulkoilutusta lukuunottamatta harrastanut moneen vuoteen) olen tehnyt kävely/hölkkälenkkejä lastenvaunuja työntäen, jossain vaiheessa syksyä tahdon liittyä paikalliselle kuntosalille, sitä olen harrastanut aiemminkin ja tykännyt. Katsotaan mikä on tilanne parin kuukauden päästä :)

    1. Kuulostaa niin tutulta, Karoliina.
      Työkalut löytyvät, mutta käytännön toteutus ontuu.

      Ja itsehän tiedän nyt tämän taistelun jälkeen, miten liikkujankin on vaikea löytää liikuntamotivaatio, jos se kerran kunnolla katoaa. Mutta pienin askelin lähdemme liikkeelle, eikö!

      Ollaan armollisia ja tähdätään tuloksiin hyvän kautta! Toki satunnainen piiskan viuhahdus saattaa saada treeneihin lisää tempoa :)

      Tsemppiä!

    1. Ymmärrän!
      Mä vain voin paremmin kokonaisvaltaisesti silloin kun olen paremmassa kunnossa. Olen kyllä nytkin tyytyväinen itseeni, mutta kaipaan hieman entistä itseäni takaisin :)
      Ja, mulla ei oo rahaa ostaa koko garderoobia uusiks, tuolla noita vaatteita olis, kun vain mahtuis päälle.

  5. Aah, tekisi mieli vastata haasteeseen… Mutta pelkäänpä ettei pelkkä tässä uhoaminen ja lupaaminen riitä saamaan muhun rotia :-( Tsemppiä Jempalle!

  6. Ei hemmetti. Kai mun täytyy ilmoittautua tännekin, kun parille taholle olen jo luvannut saman asian. Tää tyttö yrittää myös. Saas nähdä!

    Meillä samat meiningit; uusi dagis kahdella, uusi eskari yhdellä. Kaikki starttaa huomenna. Jännää!

    Tsempit pikkuiselle ja teille, hyvin kaikki menee!

    1. No niin, ei muuta kuin elämänmuutos tapahtumaan tälläkin osa-alueella, Mia!
      Ja kiitos tsempistä, tänään käytiin vain testaamassa tunnin verran, huomenna sitten jo lapsi saa jäädä syömään. Parempi pehmeä lasku kuin kova rytinä, tässä tapauksessa.
      Tsemppiä teillekin!!

    1. Kiitos Jaana!
      Ensin mä hieman vierastin tuota oranssia, mutta itseasiassa se näyttääkin kivalta. Takkiin olin todella tyytyväinen, raportoin näistä vaatteistakin sitten lisää, kunhan ehdin testaamaan. Sortsit on ihanat, mutta öö, eikö niiden kuuluisi olla väljät lahkeista :D??!! Mulla kiristi ikävästi, hih.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *