Avainsana: päivätyö

Näin kävi opintohaaveideni – tuntuu, että mikä vain on mahdollista

Näin kävi opintohaaveideni – tuntuu, että mikä vain on mahdollista

Näin kävi opintohaaveideni – ja nyt tuntuu siltä, että kun uskaltaa olla murehtimatta ja uskaltaa luottaa, mikä vain on mahdollista. Ja ei, en saanut paikkaa monimuoto-opinnoista, joita olin katsellut sillä silmällä. Viimeiset viisi vuotta olen pohtinut opiskelua vähintäänkin jossain määrin osana arkeani. Kun vielä jouduin makselemaan 

Nelipäiväinen työviikko tuntuu lottovoitolta

Nelipäiväinen työviikko tuntuu lottovoitolta

Nelipäiväinen työviikko tuntuu lottovoitolta, vaikka on totta loman jälkeen syksyllä. Työmotivaationi kasvoi saman tien ja sisälleni laskeutui tyytyväinen rauha. Olen pitkin kevättä miettinyt, kuinka tehdä muutoksia omassa arjessa, jotta arki olisi mahdollisimman tyydyttävää, iloista, kuormittaisi ja tarjoaisi haasteita sopivasti, mutta ei liikaa, ja että saisin 

Kotityöt palauttavat ja tiskaaminen on meditatiivista puuhastelua – uusi asenne arjessa auttaa

Kotityöt palauttavat ja tiskaaminen on meditatiivista puuhastelua – uusi asenne arjessa auttaa

Kotityöt palauttavat ja tiskaaminen on meditatiivista puuhastelua – uusi asenne arjessa auttaa, väitän minä. Sen jälkeen, kun kuukausi sitten kävin kuuntelemassa tähtihiihtäjä Iivo Niskasen valmentajan Olli Ohtosen luentoa Vuokatissa, on minulla ollut uusi suhtautuminen arkeen. Eilenkään ei haitannut, kun aamusalin ja pidemmän työpäivän jälkeen tulin kotiin kaupan kautta, ja ”toinen työpäivä” alkoi. Keskimmäinen oli menoillaan ja tokaluokkalaisella oli kaveri kylässä, kotona oli myös puoliso. Ensitöikseni siivosin keittiön, jee, sähkömies oli käynyt päivän aikana korjaamassa hajonneen pistorasian. Tyhjensin astianpesukoneen ja täytin sen tiskialtaassa lojuvilla astioilla. Puoliso ystävällisesti teki ruoan ja söimme yhdessä lapsen ja hänen kaverinsa kanssa. Tässä vaiheessa olin lajitellut kuivat pyykit kaappeihin, hoitanut hieman Minä onnistun -verkkovalmennuksemme asioita ja ladannut uuden setin pyykkiä pyykkikoneeseen. Ruokailun jälkeen siivosin keittiön toistamiseen ja laitoin pyykit kuivumaan. Siinä sitten puuhailtiin hetki lapsen kanssa, kunnes olikin iltahommien ja iltalukemisen aika. Tein lyhyen 10 minuutin liikkuvuusharjoituksen samalla, kun lapsi nukahti.

Kotihommat ovat palauttavaa puuhastelua

Voisi ajatella, että en saanut oikein mitään aikaiseksi, mutta oikeasti tein kaiken aikaa jotain. Sekä työ että kotihommat poikkeavat niin paljon urheilusta, että olen alkanut ymmärtää niiden palauttavan minua treenaamisesta. Tällä hetkellä urheilen viikottain noin 8-10 tuntia ja saan pian juoksuohjelman, joka tähtää toiseen ultrajuoksukisaani ensi vuoden huhtikuussa. On kuitenkin tärkeää, ettei elämä ole vain urheilua, vain työtä tai vain kotihommia. Kaiken näiden suloinen sekamelska toimii parhaiten ja myös palauttaa siitä muusta tekemisestä, koska tekemiset ovat niin erilaisia.

Lisäksi nautin nykyään ihan älyttömästi siitä, että saan hyötyliikua. Raittiissa ilmassa käveleminen on yksi lemppareitani ja se laskee stressitasoja ja parantaa peruskestävyyttä. Kova treenihän on elimistölle myös kuormittavaa ja erityisesti aikoina, kun töissä (tai kotona) on kiire, treeni saisi olla kevyempää ja huoltavampaa, jolloin se ei stressaisi jo valmiiksi kuormittunutta elimistöä lisää.

Koska päivätöideni lisäksi teen myös muita töitä, kuten sosiaalista mediaa, Minä onnistun -verkkovalmennusta, ohjaan ryhmäliikuntaa, luennoin ja kirjoittelen silloin tällöin kirjoja, tärkeää on, että elämässä on muutakin sisältöä: leppoista ja meditatiivistakin tekemistä, jolloin ei juuri tarvitse ajatella, vaan voi vain uppoutua hetkeen ja antaa mennä. Kuten juuri pyykkien ripustamista ja astianpesukoneen täyttämistä, siivoilua ja puuhastelua kotosalla perheen läsnäollessa.

Chill! Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa.

Oma asenne vaikuttaa

Oma asenne vaikuttaa tosi paljon. Jos työpäivän jälkeen tulee himaan ja alkaa tehdä kotitöitä marttyyrimaisesti huokaillen ja kokee, että toinen työpäivä on oikeasti alkanut, ei tekeminen varmasti ole mukavaa. Aina emme voi kovin helposti muuttaa käytännön olosuhteita. Aina on siivottava, tiskattava, pestävä pyykkiä, käytävä sellaisissakin töissä, jotka eivät ole sitä ominta suurta kutsumusta. Jos niiden ajattelee olevan sitä itseään, ne varmasti ovat sitä itseään. Jos niihin ei niin mukaviin asioihin oppii kuitenkin suhtautumaan neutraalimmin ja ehkä löytää niistä jopa jotain hyvää, on niiden tekeminen huomattavasti mukavampaa. Sama asenne pätee esimerkiksi liikunnassa.

Eikä aina arki vain ole vaahtokarkkia ja popparia. Itse pyrin kuitenkin arvostamaan niitä tosi arkisiakin päiviä, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu ja milloin se tasapaksu arki onkin ollut parasta, mitä on saattanut tapahtua.

Mahtavaa keskiviikkoa!

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi

Lue lisää ja laita jakoon: 

Herkuttelu kuuluu elämään – tärkeämpää on se, miten syö normiarjessa

Polkujuoksu on parasta stressinpoistoa

Lisää rakkautta maailmaan, aloita heti

Juoksutaukoa? Näin pääset alkuun!

Jalkapöytä murtunut – ultralta telakalle

Rakkaudesta työntekoon

Rakkaudesta työntekoon

Viime aikoina olen miettinyt sitä, että apua, olen jo 40 ja vielä on ihan hullun paljon asioita, joita haluan tehdä, myös työkseni. Olen myös miettinyt sitä, miksi se, että tykkää työstään (töistään), on joidenkin tyyppien mielestä ärsyttävää. Teen töitä rakkaudesta työntekoon, mutta on minulla myös muuta