Terveiset juoksutreeneistä!
Aijai! Huomenna varmasti tuntuu kropassa. Tänään nimittäin osa Stadium SOC Running Team -porukastamme minä mukaan lukien juoksi lenkkiä Oulunkylän metsikössä. Ja miten kävi minulle? No, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan juoksin itseni hetkellisesti melko uuvuksiin, vaikka coachimme Joonaksen mukaan treenimme olivat sieltä kevyestä päästä. Viimeisellä 1,6 kilsan kierroksella kävelin yhden ylämäen! Ja tätähän en tietenkään kertonut maalipaikkaamme saapuessani kenellekään. Ohhoh! Enpä muista, milloin olisin viimeksi antanut itseni luovuttaa tuolla tapaa, mutta nyt oli pakko, sillä muuten olisin ehkä kuukahtanut sinne lenkkipolun varteen. No hei, yrittäkää itse pysyä näiden perässä, kun ei ole juossut tosissaan pariin kolmeen vuoteen. Ja juoksutauon lisäksi olen tällä hetkellä 20 voipakettia harteikkaampi tai isoluisempi kuin silloin, kun kävin paljon juoksemassa. Ylimääräinen paino tuntuu juostessa rasitteelta, askel ei lennä vielä kovin höyhenenkevyesti.
Juoksimme siis 1,6 kilsan mäkistä lenkkiä ensin kolme kertaa, jonka jälkeen harjoittelimme tekniikkaa loivassa ylämäessä. Sitten juoksimme uudestaan saman 1,6 kilsan lenkin kahdesti ja vauhdin tuli olla ensimmäisiä kolmea kierrosta huomattavasti kovempi. Huuuh. Ruotsalaisella marathon.se-sivustolla on muuten video-ohjeita juuri niihin harjoituksiin, joita mekin teimme. Mitä enemmän keskityin siihen mitä piti tehdä, sitä enemmän minusta tuntui, että en osaa enää lainkaan juosta. Huokaus! Pakko harjoitella lisää ja paljon. Opin myös kaksi asiaa: olen juossut lenkkarini nauhat ja siis koko tossut aivan liian löysällä ja juoksen aina vain liikaa kantapainotteisesti.
No, treenataan! Kyllä se siitä.
Esikoistyttäreni lähtee huomenna rippileirille. Mietinkin tässä, että juurihan hän syntyi ja nyt jo on tuon ikäinen ja kohta äitiään päätä pidempi, malliainesta siis. Todellakin kannattaa elää hetkessä, kun aika vierähtää näin nopeasti.
Note to myself: ei siis mietitä vanhoja eikä hurjan liikaa tulevaakaan.
Juuri nyt on oikein hyvä.
Iloisia juoksutreenejä meille kaikille!
elämänlanka
kiitos, että postasit juoksuharjoittelustasi;) tuli elävästi mieleen viime kesän helteet ja juoksufiilis! olen tällä hetkellä lomailemassa samoissa maisemissa, missä viime kesänä puhkuin helteessäkin juoksuharjoitukseni läpi.. Nyt vatsa alkaa olla sitä kokoluokkaa, että juoksua ei voi ajatellakaan;) syksyllä taas…
Jenny B-H
Syksymmällä taas!
Kun olet tottunut juoksemiseen, niin pääset siinä takuulla hienosti alkuunkin!
Mulla vähän kestää, kun on pidempi tauko takana, mutta kyllä tämäkin tästä 🙂