Uusi liikunnallinen elämä!
Olen vihdoin valmis elämänmuutokseen! Tänään se alkaa, uusi liikunnallinen elämä. Kyyyllä. Jälleen kerran. Koska neljäs vauvani (kuten puolisoni kirjaa nimittää) lähtee ensi viikolla painoon, lienee aika hankkiutua oikeasti eroon myös näistä raskauskiloista. No juu, näiden oikea aiheuttaja täytti juuri kaksi. Tosin melko kummaa, tein sellaisen huomion astahtaessani eilen pikaisesti vaa’alle, että kas, nämä kilot ovat vain lisääntyneet (seitsemällä), vaikka lapsi ikääntyy. Hm, jotain kummallista tässä on, sillä aikaisempien raskauksieni jälkeen tilanne on ollut päinvastainen. Silloin nuorena äitinä lapsen kasvaessa itse kutistuin.
Joka tapauksessa nyt on aika ryhtyä tosi toimiin (kyllä, ihan tosissaan)! Koska minulla on vain yksi oma ohjaus (Bodypump) kevätkaudella, minulla on aikaa harrastaa omatoimisesti. Ja se on hyvä, sillä syksy oli yhtä pumppia ja sisäpyöräilyä ja esimerkiksi keskivartalon lihakseni saivat olemattoman vähän treeniä, koska en vain jaksanut tai ehtinyt enää mitään ylimääräistä. Ja keskivartalostahan lähtee kaikki, kuten hyvä ryhti, josta on muuten kirjoittamani juttu uusimmassa Kodin Kuvalehdessä 2/2013. Samassa lehdessä on myös kirjoittamani juttu piikittelystä, lukekaa ihmeessä.
Olen jo alkanut hillitä syömisiäni ja eilenkin katselin ruisleipien ja tonnikalan kanssa, kun työhuonekollegani söi hampurilaisateriaa. Eikä tehnyt edes tiukkaa, sillä jotenkin tällä kertaa tuntuu erilaiselta. Taidan siis olla tosissani, tätä tunnetta onkin odotettu.
Ja koska tiedän sen, että itseään inhoamalla ei voi ikinä päästä tässäkään asiassa myönteiseen lopputulokseen, niinpä ruoskin itseäni lempeästi rakkaudella. Ja olen ottanut kaikki hyväksi havaitsemani keinot käyttöön, eli valjastan mukaan treenikaverin ja olenpa myös kirjoittanut ensi viikon liikunnat näin etukäteen kalenteriin. Ihanan säntillistä! Ensi viikolla ohjelmassa on kaikkea aina kahvakuulatunnista venyttelyyn, kuulostaa mahtavalta suunnitelmalta! Ja mikä hauskinta, aloitan ysiluokkalaisen tyttäreni kanssa yhteisen äiti-lapsi-harrastuksen: joogan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kun vauvauinnit jäivät aikanaan välistä.
Milläs mallilla sinun liikunnallinen ja terveellinen elämäsi on? Mikä on tavoitteenasi?
Itse toivon löytäväni jälleen sen energisemmän minun, joka toisinaan on hautautunut näiden vyötärösilavoiden alle. Tiedän myös, että erityisesti keskivartalolle jämähtäneet makkarat ovat vaarallisia ja tahdonhan elää mahdollisimman terveenä ja hyvinvoivana. Ja koska kilot ovat tulleet salaa ja pikku hiljaa, en edes kuvittele niiden lähtevän päivässä, en viikossa vaan kuukausissa. En jotenkin aikaisemmin oikein noteerannut tätä paksuuntumisasiaani, mutta haastatellessani joskus taannoin lihavuustutkijaa hän totesi, että aivoilla kestää jopa reilun vuoden ajan tottua kehon uuteen olomuotoon. Se pätee siis niin laihtumiseen kuin lihomiseenkin. Aika jännä.
Tuhat ampperii -blogin Mari kirjoitti, että parhaista parhaimpia motivaatiokuvia elämänmuutoksessa ovat omat kuvat. Joten arvoisa Suomen kansa, tässä ne tulevat. Jään odottamaan tuloksia(ni) innokkaana!
Elisa
Hyvä Jenny!!
Mä aloitin remontin jo joulukuussa (tuli nimenomaan se tunne, että nyt onnistun) ja olen onnistunut karistamaan ihanassa vertaistukiryhmässä (kahden kaverin kanssa) reilut 2 kiloa. Tiukassa ne ovat, mutta yritän lohduttautua sillä, että mitä hitaammin paino putoaa, sitä varmemmin se myös pysyy poissa.
Mutta olen iloinen jo noista kahdesta kilosta. Ne oikeasti jo tuntuu. Vielä 4 kiloa tavoitteeseen. Aikarajaa en aseta, mutta toivon, että pääsiäisenä the farkut mahtuvat jalkaan.
Hanna
Oi, kuulostaa niin houkuttelevalta! Mulla tavoitteena toteuttaa samanlainen prokkis kunhan tämä kolmas ja (hopefully) viimeinen muksu toukokuussa syntyy. Tosin kiloja on kertynyt vuosien varrella jo niin paljon että urakka tulee olemaan kova. Olen siinä kerran onnistunut, painonvartijoiden ja joka aamuisten tehokkaiden kävelylenkkien avulla. Joten tiedän sen olevan mahdollista, vaatii vaan kuria, motivaatiota ja tahtoa! Kaksi viimeistä taitavat peiliin katsomisella löytyäkin mutta ensimmäisen kanssa on aina ollut haastavaa. Nyt haaveilen kuntosaliohjelman lisäämisestä hyötyliikuntaan, lihakset kun ovat, kas kummaa, kadonneet. Tsemppiä Jenny!
Nanna
Tsemppiä liikuntaprojektiin! 🙂
Meikäläisellä on ollut parin viime vuoden ajan aika hyvä liikuntaputki päällä, mutta joululoman aikana se valitettavasti pääsi katkeamaan, eikä tällä viikollakaan ole paljon pystynyt kuntoilemaan pienten sairastelujen takia 🙁 Mutta eipä se parin viikon repsahdus onneksi maailmaa kaada, varsinkin jos pohjakunto on edes kohtuullisen hyvä 🙂 Eilen aloin vihdoin palailemaan takaisin liikunnan pariin tekemällä kevyehkön joogaharjoituksen, ja tänään olisi tarkoitus jatkaa balettitunnin merkeissä. Ja tänä vuonna aion taas uskaltautua kokeilemaan salitreeniäkin, joka ei ole ennen ollut ihan suosikkejani. Minulla tosin tarkoituksena ei ole laihtua, pikemminkin päinvastoin, sillä kaipaan jopa vähän enemmän massaa, sillä jostain tuntemattomasta syystä olen laihtunut liikaa viimeisen puolen vuoden aikana :< Eli pitää muistaa myös syödä kunnolla, ja herkutkin sallin itselleni 🙂
Mari
Täälläkin vielä: mahtavaa! Monia hyviä keinoja pysyä suunnitelmassa – säntilliset kalenterimerkinnät, jes! – ja vielä parempia syitä, joista päällimmäisenä energisemman itsen uudelleen löytyminen. Kovasti tsemppiä!
Ja vielä: melkoinen hottis olet, molemmissa kuvissa! Säteilevä hymy ei ainakaan vähennä vaikutelmaa 🙂
Maarit
Isot tsempit projektiin! Samoissa tunnelmissa mennään täälläkin… Toista viikkoa herkkulakossa, eikä nyt edes tunnu vaikeelta. Tiedän tosin, että niitäkin vielä tulee ja viikottaisen herkkupäivän aion salliakin, kunhan pääsen ensin normirytmiin ruokailujen suhteen. Lauantaina mulle tehdään treeniohjelma salille ja salikortin jo ostinkin. Ruokavaliota fixataan siinä samassa. Siitä se lähtee – kesällä kevyempänä ja timminä….!
Jenny B-H
Hyvä hyvä!
Olen samaa mieltä siitä, että mitä hitaammin, sitä paremmin pysyvät poissa.
Varmasti onnistut pääsiäiseksi, tsemppiä sulle kans!
Jenny B-H
Kiitos 🙂
Oih, isosti onnea tulevasta perheenlisäyksestä!
Kaikella on aikansa ja helpompi tosiaan on ryhtyä puuhaan, kun jo kerran on onnistunut.
Jenny B-H
Ehhehe, olen NIIN monta kertaa kirjoittanut aiheesta lehtijuttuja, että pakko se on uskoa itseä ja käyttää noita vinkkejä 😉
Ja kiitos kauniista sanoistasi! Kyllä se vain niin on, että kun lakkaan turruttamasta itseäni sokerilla ja muulla elimistölleni epäterveellisellä, energisyys kohoaa huippuunsa 🙂 Ja sitten siirretään vuoria, eikö!
Kiitos motivoivasta blogistasi, Mari.
Jenny B-H
Kiitos 🙂
Totta, pari viikkoa taukoa ei vielä tee hallaa, erityisesti jos peruskunto on kohdillaan.
Itsekin olen liikkunut syksyllä paljon, mutta kun siihen yhdistää rekkamiehen annokset ja jatkuvan makean puputtamisen, ei paino tietenkään alkanut tippua. Nyt siis uusi, erilainen yritys!
Salitreeni on kyllä hyvä yhdistää moneen eri lajiin, sinne minäkin aion suunnata, vaikka enemmän ryhmäliikkuja nykyään olenkin!
Jenny B-H
Kiitos!
Joo, kun vain lakkaa syömästä herkkuja, niin muutaman päivän päästä itselläni ei tee niitä edes mieli. Enemmänkin ällöttää se sokeri, jota olen tunkenut sisääni kaksin käsin 😀
Herkkupäivän aion minäkin pitää kerran viikossa, mutta kuitenkin hillityn herkkupäivän 🙂
Tsemppiä sullekin, Maarit!
P
Taas heräsin siihen, että yhden unelmakroppa ei ole toisen unelmaa nähnytkään 🙂 Sä näytät upealta ja ilolla katselisin kroppaasi oman pääni jatkona 🙂 Et tavoittele sä jotain muuta, niin mä tavoittelen sun entistä…
Liikkuminen on itseltä sattuneesta syystä hieman jäissä, mutta onneksi on tuo koiranpentu, jonka kanssa on pakko ulkoilla etten sohvalle vaan jää. Hieman jopa olen kutistunut, joka eniten johtuu siitä et kaikki ruoat tympii.
Iloa sun uuteen elämään.
JA todella todella todella paljon onnea siitä, et sait kirjaprojektisi tehtyä! En osaa edes kuvitella miten mahtavalta se tuntuu. KIRJA!
Jenny B-H
Kiitos P!
Näinhän se menee, jokaisella on se oma tavoittelun kohteensa. Itse kun olen aina ollut vain pienempi kuin nyt, niin siksi vain tahdon palautua jos en ihan entiselleni, niin puoliväliin.
Kiitos, kirjaprojekti tuntui loppuvaiheessa todella loputtomalta. Nyt se todella on juuri ohi. Tai no vielä viikonloppuna vähän säädetään, mutta maanantaiaamun jälkeen mitään ei ole enää tehtävissä 🙂 Helpottavaa!
Ihania lenkkejä teidän pienen koirulin kanssa!
Anna
Hih, blogin nimi voisi yhtä hyvin olla ”Vastaisku kankeudelle” (niin henkiselle kuin fyysiselle!) Ihanaa tsemppausta 🙂
Mun tavoitteeni on vielä vajaan kahden kuukauden ajan käydä joka päivä kävelyllä ja mammajoogata 3-4 kertaa viikossa jotta maaliskuun alussa odotettava synnytys sujuisi mahdollisimman hyvin 🙂 Sain viime viikolla loppuraskauden haasteekseni raskausdiabetes diagnoosin, mitä ihmettelin tosi paljon, sillä bmi on kohdillaan, painonnousu ollut tosi maltillista ja suhde ruokaankin ollut ok koko raskauden ajan kuten aiemminkin. Mut niin ne raskaushormonit vaan heitti mulle tällaisen haasteen. Josta nyt asiaa jonkin aikaa mietiskeltyäni oonkin oikeestaan aika kiitollinen, sillä näillä ruokavalio-ohjeilla ja aika pienellä viilauksella on sokerit pysyny hyvänä ja nyt mulla on jo valmis ruokavalio-ohje siihen vaiheeseen kun näitä raskauskiloja aletaan karistamaan, se paino kun ei vaan nouse tuolla 1600 kalorilla, mutta säntillisesti syötynä ei nälkääkään tarvii nähdä! Ja paras motivaattorihan tässä vaiheessa tuon tiukan ruokavalion noudattamiseen on vauvan hyvinvointi. Myöhemmin kun vauva on jo syntynyt ja on sen laihiksen aika, haluan muistaa tän voittajafiiliksen, mikä joka kerta tulee kun oon pystynyt sanomaan ei kiitos tarjottuun kakkupalaan tms. Ja se, että pitää ruokapäiväkirjaa, tekee jo itsestään syömisestä paljon kurinalaisempaa (ainakin mulla) kun kaikki suupalat pitää kirjoittaa ylös! Kannattaa kokeilla myös sitä, treenipäiväkirjan lisäksi 🙂
Tsemppiä kaikille omissa haasteissaan!
Mimosa
Mulla alkais remontti tänään. Mutta taistelen ajatuksieni kanssa ja etsin motivaatiota välttää herkkuja. Mulla ylimääräisiä voipaketteja on 10-18, huh. Silti omaan sen uuden häiriön piirteitä, sillä en hahmota juurikaan sitä, että miten voin olla kokoa 40, kun peilistä katselee mielestäni ihan ok. yksilö.
Sitten pitäisi varmaan kirjata jokainen ruokailu- ja liikuntatilanne tavoitelistaksi päivittäin.. Tämä siksi, että jos sattuu syömään jotain sopimatonta tai lenkki jäämään väliin, niin ylhäällä olisi ne 8 onnistunutta tekoa ja valintaa muistuttamassa onnistumisista. Siinä ei sitten ne kaksi epäonnistumista niin paljon haittaa.
Minä kaipaisin vertaistukiryhmää ja motivaatiolukuja ja kuvia.. Eiköhän pistetä joku ryhmä pystyyn? Minä osaan mielestäni karistaa kilot, mutta en missään nimessä osaa ylläpitää hoikkaa vartaloa. Tää on niin vaikeaa.. ARGH.
Jenny B-H
Kiitos kommentistasi!
Ja juu, ei tämä helppoa ole 🙂 Ensimmäistä kertaa elämässäni olen painonpudotusasioissa liikkeellä, ennen ei ole tarvinnut moista edes miettiä.
Itse olen nyt saanut itseni suhteellisen hyvään alkuun, mutta kylläpäs aloittamisessa kesti!
Hiljaa hyvä tulee. Itseäni motivoi suuresti se, kun vaatteet puristavat vähemmän.
Tsemppiä sullekin 🙂
Jenny B-H
Kiitos kommentistasi!
Mä oon tosi laiska kirjoittamaan syömisiäni ylös, mutta koko ajan harkitsen asiaa. Katsellaan, pysyvätkö syömiset kontrollissa ilman, uskon näin, nyt on vahva aloitus meneillään 🙂
Tsemppiä sullekin noiden syömisten suhteen, totta, että vauvan hyvinvointi kyllä motivoi.
Tuli mieleen, että tästä linkista vois olla jotain hyötyä, toistaalta olet jo aika loppuvaiheessa.
http://huippukuntoon.fi/liikunta/treenaa-läpi-raskauden