Kuukausi: helmikuu 2013

Energiaa kahdessa eri muodossa

Energiaa kahdessa eri muodossa

Ikinä ei ole liian vanha testaamaan itselleen uusia lajeja. Ja kuinkas sitten kävikään, löysin jälleen uuden rakkauden! Rautapallo sai siis kilpailijan. Ja oooh, miten uskomattoman energisoiva treeni olikaan kyseessä. Tykkään. Viime yönä meillä valvottiin pitkästä aikaa kello kahdesta aamuviiteen, ilman näkyvää syytä. Aamulla kammetessani itseni 

Treenifiilistelyä

Treenifiilistelyä

Tai ehkä enemmänkin treeni-ikävöintiä. Kolmeen päivään en ole päässyt treenaamaan, mutta olenkin ottanut hyötyliikunnasta kaiken irti ja kävellyt reippaasti ainakin parisen tuntia. Pysäkinvälejä huvin vuoksi, työhuoneelta keskustaan, keskustasta työhuoneelle, työhuoneelta Punavuoreen, Punavuoresta työhuoneelle. Huomenna aion salille ryhmäliikkumaan, ihan sama, mikä tunti on tarjolla, yksi sellainen, 

Henkinen treeni…

Henkinen treeni…

on mielestäni ihan yhtä tärkeää kuin punttitreeni.

Jokin aika sitten postasin Facebookiin kuvan kirjakasasta ja kysyin, mistä aloitetaan. Olen nyt lueskellut kirjoja ristiin rastiin ja viime päivien illat olen pyhittänyt Caroline Myssin kirjalle Hengen anatomia (Karisto 2011), joka käsittelee pitkälti energialääketiedettä ja esimerkiksi chakrojamme kuin myös sielun ja mielen monisyistä suhdetta. Hyvin, hyvin kiinnostavaa, ja kuten olen monta kertaa todennut, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kirjan takakannesta mainitaan, että teos opettaa lukijaa kuuntelemaan sisintään uudella tavalla: alat huolehtia sielustasi yhtä tietoisesti kuin nyt huolehdit fyysisestä kehostasi.”

Bingo! Ajattelenhan itsekin niin, että henkinen treeni on yhtä tärkeää kuin punttitreeni. Se, että miettii henkisiä asioita tai harjoittaa itsetutkiskelua ei tarkoita, että olisi heikko, vaan enemmänkin että on rohkea ja haluaa oppia lisää itsestään. Itselläni tämä tie aikanaan alkoi puhtaasti siitä, että tahdoin käsitellä omia kokemuksiani ja alkaa ymmärtää niiden opetuksia, että voisin lakata sanomasta miksi minä ja sen sijaan todeta, että no hemmetti, miksipä en minä. En enää ikinä voisi palata vanhaan arkeeni, jossa en suonut näille asioille aikaani oikeastaan ollenkaan. Minusta elämäntaitokirjallisuus on yksi hyvä väylä tulla tietoisemmaksi ja ymmärtää enemmän, jos vain haluaa. Ja tuo oma halu ja into ovatkin tärkeimpiä, esimerkiksi puolisoni kanssa olemme monesta asiasta täysin eri mieltä, mutta silti hän antaa minun uskoa, että olen sielu, jolla on keho, ja minä annan hänen uskoa, että kaikki loppuu, kun ihminen kuolee.

Eräs ihastuttava ja viisas tuttavani totesi, että hän oli saanut moitteita supermarket-uskomisesta. Häntä toruttiin siitä, että hän kulkee kuin supermarketissa ja poimii sieltä täältä asioita. Siis aivan loistava termi! Jokainen tekee, kuten itselleen parhaaksi kokee. Minäkin voin sujuvasti sekoittaa energiahoidot, joogan, aarrekarttojen askartelun ja Wayne W. Dyerin opit, uskoa Elvikseen ja ortodoksiseen ihmeitä tekevään ikoniin, kirjoittaa kattotiilistä ja vaikkapa verovinkeistä, ohjata Bodypumpia ja sisäpyöräilyä ja silti olla aivan tässä maailmassa. On ihan ookoo poimia ne itselle sopivimmat jutut kaikesta tarjonnasta ja seistä ylpeänä niiden takana kuitenkaan ilman, että tyrkyttäisi niitä muille.

Ja siihen kirjaan: Myss kirjoittaa kirjassaan, että kukin ratkaisu, minkä teemme, huomataan. Jokainen kannanottomme on positiivisen tai negatiivisen voiman lähde, josta olemme itse vastuussa. Tämä liittyy juurikin siihen toisten huomiointiin, omiin tekoihin, sanoihin ja ajatuksiinkin. Aina kannattaa miettiä, tekeekö tekemäni tai sanomani asia toisen onnelliseksi vai ei. Aina on vaihtoehto olla hiljaa, toisen mieltä ei kannata pahoittaa siksi, että itse voi huonosti. Empiirinen tutkimus: kantapään kautta. 

Myss uskoo, että elämässämme tapahtuu hyvin vähän asioita sattumanvaraisesti, ja että monet hankalat elämäntilanteet sairastuttavat ihmisen jopa fyysisesti. Että me sidomme sielumme kokemiimme tapahtumiin ja ihmissuhteisiin. Ja mitä haitallisempia nämä ovat, sitä enemmän meille voi koitua haittaa, jos ei ala tehdä toisin.

Myss kirjoittaa paljon kehojemme energiajärjestelmistä ja täytyy sanoa, että välillä teksti on hieman kuivakkaa enkä ole jaksanut aina ihan täysin keskittyä, mutta joukossa on paljon helmiäkin. Esimerkiksi se, että hän toteaa positiivisten kokemusten energian pysyvän energiakentässämme. Ja että kun ihminen muistelee jotain tapahtumaa, joka on saanut hänet hyvälle mielelle, hän tuntee positiivista energiaa. Se on varmasti totta, miettikääpä jotain ihanaa, upeaa ja mahtavaa juttua, jonka olette kohdanneet elämässänne. Samaan aikaan on mahdotonta olla vihainen tai alakuloinen, vaan kyllä hyvä energia on enemmänkin läsnä. Itse mietin tänään kesää ja lapsiani. Kaksi asiaa, jotka saavat minut takuuvarmasti hyvälle tuulelle, vaikka jälkimmäiset joskus ärsyttävätkin suunnattomasti!

Myss toteaa, että tuskallisimmat kokemukset ovat henkisiä opetuksia ja meitä kannustetaan kasvamaan niiden ohi. Hän kehottaa meitä keskittymään itseemme, ei siis itsekeskeisesti vaan niin, että tietoisesti hallitsemme energiaamme ja omaa sisäistä voimaamme. Kuten lentoemäntäkaverini aina muistuttaa, laitetaanhan koneessakin happinaamari ensin itselle ja sitten muille. Uskon, että kun ihminen voi hyvin, se vaikuttaa ympäristöön ja siitä riittää ammentaa myös muille!

Ja tämä oli jännittävä: Ymmärrä, että ihminen, joka tuntuu vievän voimaa sinusta, on oikeastaan vain heijastuma itsestäsi. Myss nostaa esiin kateuden: Jos esimerkiksi on kateellinen jollekulle, kateuden kohde ei ole tärkeä, vaan oman luonteen varjopuoli, joka heijastuu tuossa kadehtimassamme ihmisessä. En ole enää aikoihin juurikaan kokenut kateutta, mutta tunnistan tuon ikävän piirteen itsessäni edellisessä elämässäni. Voin yhtyä siihen, mitä Myss sanoo, että oikeasti kadehtima ihminen on opettaja. Silloin kannattaa miettiä sitä, miksi minusta tuntuu tältä? Mikä omassa elämässäni on epätyydyttävää?

Ja tämä on huikean hyvä ja myös itse yhdyn tähän täysin: Todennäköisesti teemme elämästämme monimutkaisempaa kuin sen tarvitsisi olla. Terveyden, onnellisuuden ja energiatasapainon saavuttaminen on pelkistetysti päätös keskittyä enemmän positiiviseen kuin negatiiviseen. 

Ilon kautta! Ja hei, laitetaas parhaat kirjavinkit jakoon toisillemme! Minkä elämäntaitokirjan sinä luit viimeksi, joka kolahti?

Juuri tänään sain hulluna virtaa, kun katselin kuvia viime kesältä. Ihana, ihana kesä on kohta taas täällä!
Juuri tänään sain hulluna virtaa, kun katselin kuvia viime kesältä. Ihana, ihana kesä on kohta taas täällä!

 

Mitä minä haluan?

Mitä minä haluan?

Kas, sitäpä olen pohtinut koko viime viikon. Mutta ensin, terveisiä työhuoneelta! Vaikka tämä maanantai on pitänyt sisällään niin kuvausvaatteiden hakemista, jumppakuvaukset, haastattelun ja vielä on yksi työtapaaminen edessä, yhtään ei ahdista. Sykettäni ei edes nostattanut se, että kaksivuotias oli aamulla erityisen yhteistyöhaluton kumppani. Lopulta kun 

Sat nam ja kartta unelmista

Sat nam ja kartta unelmista

Oikeammin tein kartan tavoitteistani. Eilen oli ihan huippupäivä. Monipuolinen ohjelma virkistää sielua, toden totta. Kiikutin tyttäret mummolaan ja sieltä hurautin autolla Veikkolaan. Ilon vuosi -blogin Katja, johon olen tutustunut oikeasti tämän virtuaalimaailman ulkopuolella aika tarkalleen vuosi sitten, järjesti Maan päällä -blogin Maarit apunaan leppoisan iltapäivän. 

Ripaus ystävällisyyttä

Ripaus ystävällisyyttä

Tänään on ihan mahtava aamu. Heräsimme taaperon kanssa jo kuudelta emmekä pitäneet aamupuuhissa kiirettä. Luimme kirjaa sängyssä ja joimme pillimaitoa. Dagiksesta lähdin sitten kohti työhuonetta. Ennen kuin olin saapunut työhuoneelle, olin vaihtanut hyvät huomenet niin bussikuskin kuin Metro-lehden jakajan kanssa ja lisäksi jutellut paitsi taaperon, myös dagiksen hoitajan ja S-marketin myyjän kanssa. Pysäkillä seistessäni tuttu vanhempi rouva kahden koiransa kanssa oli kulkemassa ohi ja jäi juttelemaan kanssani. Olemme nyt tämän vajaan kuukauden aikana törmänneet monen monta kertaa ja kaverustuneet sillä tapaa, että pysähdymme aina hetkeksi vaihtamaan aamun kuulumisia. Hauskaa!

Fiiliksiäni ei edes pilannut ihminen, joka oli kirjoitellut epäkohteliaita asioita Naisen iholla – 32 tarinaa tatuoinneista –fb-sivulle. Tiedostan sen, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta silloin kun omaa pahaa oloa puretaan arvostelemalla muiden tekemiä valintoja, mennään kyllä jo normaalin kohteliaisuuden tuolle puolen. Olen aika varma siitä, että kaikki, jotka käyttäytyvät huonosti toisia kohtaan, voivat itse huonosti. Toisten arvostelu, selän takana bausan jauhaminen, viha, kiukku, raivo ja itsekäs, epäkohtelias käytös nousevat kaikki pelosta ja epävarmuudesta. Mutta onneksi aina voi hankkia apua itselleen. Kenenkään ei tarvitse olla ilkeä siksi, että uskottelee itselleen, että tällainen olen aina ollut eikä mun tarvitse muuttua.

Mutta sitten siihen, miten se hyvä fiilis leviää. Mielestäni tuo toisten huomioiminen joko hymyilemällä tai muutamalla sanalla on todella helppo tapa saada paitsi toinen, myös itsensä hyvälle mielelle. Tänäänkin koko bussipysäkillinen seurasi minun ja koirarouvan keskustelua hymyssä suin. Tietenkään aina ei huvita ottaa ympäristöön kontaktia ja joskus sitä haluaa käpertyä omaan rauhaansa. Se on täysin ymmärrettävää, aina ei jaksa. Usein kuitenkin se oma ehkä huonokin aamu muuttuu paremmaksi, kun ei jää vellomaan vatutukseen. Itseäni nämä pikaiset aamuiset kohtaamiset piristävät. Emmehän ole täällä yksin, eikä kenenkään tarvitsisi olla yksin. Miksi sitten emme olisi ystävällisiä, kohteliaita ja huomioisi kanssaihmisiämme, jos vain suinkin voimme. Se kun on vieläpä täysin ilmainen keino saada ympärille hyvää mieltä ja iloa.

Myönteisyys lisää myönteistä energiaa. Myönteisen ihmisen läsnäolo lisää jopa toisten tyytyväisyyttä itseensä. Minustakin on hauskaa viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka pitävät itsestään, ovat iloisia ja hyväntuulisia. Se tarttuu. Puhumattakaan siitä, miten hyvä fiilis tulee, kun joku kehuu, kiittää tai on ystävällinen. Ah.

Ja kun arvostamme itseämme, kehojamme ja terveyttämme muiden seurassa, se vie toisilta intoa valitella heidän huonoja puoliaan tai mahdollisia kremppojaan. Omaan elämään kannattaa olla tyytyväinen myös muiden seurassa. Silloin eivät muutkaan jaksa märehtiä sitä, miten kurjaa on, kun on vaikkapa pakkasta. Hui kauhistus sentään.

Se mitä teemme tai edes ajattelemme, vaikuttaa ympärillämme oleviin ihmisiin. Antakaamme siis hyvän levitä.

Ihastuttavaa perjantaita!

Ajatelkaapa! (Kuva: Pinterest)
Ajatelkaapa! (Kuva: Pinterest)

 

 

 

 

 

 

Puhtia arkeen!

Puhtia arkeen!

Pieni arjen järjestelijä täällä hei! Entisessä elämässä aloitin elämäni järjestämisen vaatekaappeja siivoamalla, nyt homma lähti käyntiin meilin tyhjennyksellä, asioiden ahkeralla ja välittömällä kalenteriin kirjaamisella ja kaikenlaisten turhuuksien vähentämisellä (=kaksi kirjainta). Kohtahan olen ihan superkondiksessa, kun aikaa jää esimerkiksi treenaamiselle entistä enemmän. Ja toki perheelle, ystäville, 

Uutta ei voi estää tulemasta…

Uutta ei voi estää tulemasta…

…Kun on uuden aika. Näin se menee. Vanha pois, uusi tilalle. Jeah. Nonni! Ja sitten ensi alkuun snadisti sitä liikunnan iloa taas pitkästä aikaa! Minua alkoi äsken hihityttää, kun kävin tsekkaamassa Berliinin 40-vuotisjuhlamaratonin osallistujalistaa, ja siellähän se oma nimenikin koreili. Aijettä. Siitä tulee ihan huippuhauskaa! Ihan 

Se tunne…

Se tunne…

…kun tavallaan tietää ja erityisesti aavistaa, mutta sitten ei uskalla olla varma. Miksi ei? Mikä pelottaa? Kun ihminen elää pelon kautta, hän tekee varmasti ratkaisuja, jotka eivät johda toivottuun lopputulokseen. Itse pyrin miettimään pelon yrittäessä ottaa ylivaltaa, että mikä voisi olla pahinta, mikä tapahtuisi.

Mutta ensin iso kiitos ihan mahtavista unelmakommenteista! Mulla on selvästi upeita ja tietoisia lukijoita. Ja sitten snadisti diippiä juttua heti maanantaiaamuun. Selkeästi nyt on isoja asioita menossa itselläni.

Olen saanut viime päivinä pari muistutusta siitä, että kyllä sen aistii, mikä on itselle parasta. Perjantaina heräsin nuhaisena ja kurkkukipuisena, mutta menin silti epäröiden kahvakuulatunnille, jota olin odottanut koko viikon. Samalla aavistelin, että järkevämpää olisi ollut jättää kovatempoinen treeni väliin. No, viikonloppu menikin sitten aivastellessa, niistellessä ja pärskiessä. On muuten tosi hauskaa aivastaa juuri silloin, kun suu on täynnä leipää. Hahhaha! Nyt psyykkaan itseäni terveeksi. Kehoni on hetkellisesti epätasapainossa, mutta terveys on jo täällä. Saa lähettää parantavia voimia tännepäin, kiitos.

Lauantaina heräsin painajaiseen, josta en halua puhua (yök), mutta joka tuntui kuin huudolta, että HEMMETTI, USKO JA LUOTA NYT VIHDOIN SIIHEN SUN INTUITIOON!! Tätäkään ei olisi tapahtunut, jos olisit kuunnellut itseäsi ja luottanut kuulemaasi! Ihan kuin joku olisi HUUTANUT minulle, että vaienna nyt vihdoin se pelkkä järjen ääni ja kuuntele myös sydäntä. Minusta itselläni on siihen jopa velvollisuus. Ja nyt kun joku ihmettelee, että miten siihen intuitioon sitten luotetaan tai sydäntä kuunnellaan, niin enpä itsekään osannut edes ajatella tällaisia asioita vaikkapa viisi vuotta sitten. Nyt nämä muutokset ovat tapahtuneet elämässäni pikku hiljaa ja minulla on vahva usko siihen, että olen perillä jo nyt ja ne asiat, jotka itse koen oman elämäni epäkohdiksi, nekin tulevat vielä muuttumaan. Uskon lisäksi myös luottamus on tosi vahva itselläni juuri nyt. Kuin myös tietoisuus siitä, että kaikella on tarkoituksensa.

Luultavasti ei voi osata kuunnella itseä jos vain porskuttaa täysillä eteenpäin. Ensimmäinen asia lieneekin se, että pysähtyy päivittäin tunnustelemaan, miltä itsestä tuntuu. Kokeilepa päivittäin istua 15 minuuttia yksin huoneessa ilman, että teet mitään tai puhut kenellekään, näpytät kännykkää tai luet lehteä. On melko uskomaton se ajatusten suo, johon pääsee käsiksi tuollaisina hiljaisina hetkinä. Ja pikku hiljaa kun harjaantuu ja ymmärtää sen, että ajatukset ovat vain ajatuksia, alkaa itsestään löytää niitä muitakin merkkejä, joita kannattaa huomioida.

Viime päivinä olen vahvasti sukeltanut myös kiitollisuuden virtaan. Uskon, että olen nyt lopulta päästänyt irti viime syksyn stressimomenteista ja nyt vain otan iisisti vastaan kaiken, mitä sieltä on tulossa. Tuntuu siltä kuin istuisin vesiputouksen alla ja kaikki elämän asiat, hyvä ja huonot virtaisivat ylitseni. En ole erotellut asioita, ihmisiä tai tapahtumia ollenkaan, en siis ole ollut kiitollinen vain hyvistä, mahtavista ja ihankreisiijeejeejee -jutuista. Tuntuu siltä kuin kaikki minulle tapahtunut olisi vain loputonta virtaa, joka pyyhkäisee suoraan lävitseni. Ei, mitään erikoista ei ole tapahtunut. On vain vahva kiitollisuuden tunne kaikesta, jota olen saanut kokea. On vahva tunne siitä, että olen omalla paikallani. Aikamoista. Kun oppii päästämään irti vanhoista ajatuksista, voi mitä vain uutta tulla tilalle. Mietin sitäkin, että miksi me ihmiset pohdimme niin paljon vanhoja asioita, kun niillä ei ole enää merkitystä tämän hetken eikä tulevaisuuden kannalta. Jo tapahtunut on kuin veneen perässä oleva laahaava vanavesi. Se ei johda mihinkään uuteen, se vain on ja sitten se hiipuu. Moni ehkä haluaa pitää kiinni tutusta, mutta uuteen hyppääminen antaa paljon enemmän. Silloin kaikki tiet ovat auki ja mitä vain voi tapahtua. Deepak Chopra kirjoittaa, että Menneisyydessä oleskelevan mielen varasto on täynnä sekalaisia asioita, joista ei enää ole meille hyötyä.

Tänään on hyvä päivä irrottautua kaikesta vanhasta kuonasta, joka on riivannut ja vaivannut meitä. Koska oikeasti, mitä väliä. Sitäkin kaikkea on tarvittu, jotta olen tässä. Jotta sinä olet tässä. Jotta me kaikki olemme juuri tässä.

Puhdistavan uudistavaa maanantaita sinulle!

P.s. Tule myös tänne!

Hei hei! Iloiset hyvästit sinulle, elämäni vanavesi!
Hei hei! Iloiset hyvästit sinulle, elämäni vanavesi!

 

 

 

 

 

 

 

Arvotaan 2 kpl Naisen iholla – 32 tarinaa tatuoinneista -kirjaa

Arvotaan 2 kpl Naisen iholla – 32 tarinaa tatuoinneista -kirjaa

Ja taas arvotaan! Edellisen arvonnan onnekkaille lähtevät kirjat tulevan maanantain postissa. Tällä kertaa kaikkien vastanneiden kesken arvon kaksi Naisen iholla – 32 tarinaa tatuoinneista -kirjaa (Tammi 2013). Kirja on siis omaa käsialaani ja sen hienosta kuvituksesta vastaavat Laura Oja ja Raisa Kyllikki Ranta. Kirjan graafisen