Kuukausi: marraskuu 2015

Mahtava hyvinvointiarvonta!

Mahtava hyvinvointiarvonta!

Hei sinä! Jos tarvitset uutta potkua hyvinvointiin ja stressistä irrottautumiseen, niin nyt kannattaa lukea tämä postaus huolella. Arvon kaksi lahjakorttia helsinkiläiseen Kiko Hyvinvointiin, joka sijaitsee Forum-kauppakeskuksen takana. Jottei ulkopaikkakuntalaisia harmittaisi, arvon myös yhden alkuviikosta ilmestyneen Sisäinen Timantti – 365 ajatusta parempaan arkeen -kirjani omistuskirjoituksella. Kiko Hyvinvoinnin 

Timantti hyppysissä

Timantti hyppysissä

Eilen sain jo joitain päiviä odottamani viestin, että Sisäinen timantti – 365 ajatusta parempaan arkeen (readme.fi) oli saapunut Tammen kirjakauppaan Korkeavuorenkadulle. Ensikohtaamisella piti ottaa toistamiseen jo kuva, josta saattaa vuosien varrella kehittyä klassikko, mikäli ikinä vielä kirjoitan kirjan (kirjoja). Tosin olen jo aiemmin syksyllä hakenut 

Ehdotus

Ehdotus

Tänään mietin sitä, että mitäpä jos marraskuun pimeyteen takertumisen sijaan keskittyisi asioihin, jotka tuovat elämään hyvää mieltä?

Entä jos väsymyksestä ja kaamosuupumuksesta valittamisen sijaan menisikin aikaisemmin nukkumaan, miettisi, mistä itse saa energiaa ja sitten tekisi niin? Vaikka valitsisi ennen sohvalle hautautumista vartin kävelylenkin, vaihtaisi viikonloppuviinin vissyveteen ja suklaan porkkanoihin.

Mitä jos muiden sanoista mielensäpahoittamisen tai nettiraivoamisen sijaan keskittyisi ilahduttamaan kanssaihmisiä, jakaisi iloisia uutisia ja myönteisyyttä?

Mitä jos joulustressaamisen sijaan suhtautuisi ruuhkiin, kilometrin mittaisiin kassajonoihin, täysinäisiin tavarataloihin ja marketteihin lungisti? Vaikka käyttäisi kassajonossa kuluvan ajan meditoimiseen tai mukavien asioiden ajatteluun.

Tai sitten pysyisi kotona.

Mitä jos vaihtaisi muista ihmisistä ja heidän mielipiteistään ärsyyntymisen ventovieraan takin kehumiseen, bussikuskin tervehtimiseen tai muutaman sanan vaihtamiseen naapurin kanssa?

Mitä jos ei keskittyisi ongelmaan vaan sen ratkaisuun ja keksisi vaikka viisi tapaa mennä eteenpäin vastoinkäymisestä huolimatta?

Mitä jos keskittyisi muiden ihmisten asioiden puimisen sijaan omaan elämään ja itseensä ja sitä kautta ammentaisi valoa, intohimoa ja inspiraatiota ympärilleen?

Nämä olivat vain ehdotuksia.

Sinä päätät!

Mahtavaa marraskuun viimeistä kokonaista viikkoa sinulle!

Minä näen tässä sydämen!
Minä näen tässä sydämen!
Aina ei saa, mitä haluaa…

Aina ei saa, mitä haluaa…

…eikä se tarkoita epäonnistumista. Aina ei saa, mitä haluaa. Ei saa ehkä parisuhdetta, jonka haluisi, toivomaansa työpaikkaa, opiskelupaikkaa tai montaa muuta asiaa. Ja sillä hetkellä, kun ei saa mitä haluaa, on helppo ajatella, että aina minulle käy näin. Että tämäkin asia meni pieleen, olisihan se 

Ei ole loppuja, on vain uusia alkuja…

Ei ole loppuja, on vain uusia alkuja…

…sanoi Kaija Juurikkala eräässä kirjassaan. Lämmin kiitos kaikille, jotka olette seuranneet Facebookissa Sisäinen voima – 365 ( ja 387) ajatusta parempaan arkeen -kirjan ajatelmia. Teitä on Facebookissa tällä hetkellä huikeat 11 000. Kiitän jokaista, mutta se on loppu nyt! Ensi viikon alussa ilmestyy Sisäisen voiman 

Aurinkovoimabuumi…

Aurinkovoimabuumi…

…on alkamassa, uskon näin.

Kuluneen puolen vuoden aikana olen kirjoittanut kolmesti Helenin Kivikon aurinkovoimalahankkeesta ja tässäpä tulee viimeinen yhteistyöhömme liittyvä postaukseni. Viime viikolla pääsin tähyilemään Kivikkoa ennen kokemattomasta näkökulmasta! Sain nimittäin kiivetä Kivikon hiihtohallin katolle, jonne Helenin toinen aurinkovoimala supersuositun Suvilahden voimalan lisäksi on rakentumassa.

Vaikka voimalatermit ja voimaloiden tekninen puoli eivät olekaan hallussani kovinkaan hyvin ja aurinkovoima kiinnostaa itseäni erityisesti ekologisista ja innovatiivisista syistä, jotain sentään ymmärsin Helenin projekti-insinööri Aku Kimarin puheista. Vierailuni aikana vaihdettiin muuntamoon koneistoa, jotta aurinkovoimalla tuotettu energia tullaan saamaan jakeluverkkoon, kun aika on. Paneeleitahan ei vielä ollut pystytetty katolle, mutta niiden tukirakenteet siellä jo olivat odottamassa, että toiminta päästään käynnistämään. Kun kysyin, miksi paneelit asetetaan katolle ja nimenomaan Kivikkoon, oli se vain ollut sopiva paikka, eikä vie tilaa miltään muulta. Paneelien paino vastaa kuulemma noin viittä täysperävaunullista ajoneuvoyhdistelmää eli tuttavallisemmin pitkää rekkaa, eikä joka katto kestä tuollaista lastia.

Kulmat kurtussa, vähän hirvitti!
Vähän hirvitti!

Kivikon voimalan käynnistymistä odotellessa voi hankkia oman paneelin täältä ja valita sen sijainnin nettisivujen karttaa klikkaamalla. Paneelin voi muuten hankkia joko anonyymina tai niin, että oma nimi ilmestyy näytölle paneelikarttaa klikatessa.

Olisin ollut ihan tyytyväinen tuohon saamaani selitykseen paikan tapahtumista myös maan pinnalla. Mutta kun kerran tarjoutui tilaisuus kiivetä katolle katsastamaan aurinkopaneelien tulevaa sijoituspaikkaa, en voinut kieltäytyä kerran elämässä -kokemuksesta. Korkeanpaikankammoisena myös tulin voittaneeksi itseni ja selättäneeksi jälleen kerran yhden peloistani. Pakko kuitenkin sanoa, että ylöspäin meneminen sujui jouhevammin kuin alastulo. Mutta ei siinä muu auttanut kuin uskaltaa laskeutua teräsrappusia alaskin. En tosin uskaltanut ollenkaan katsoa alas samalla kun jalka hapuili alempaa rappusta, ehkä parempi niin. Muuten olisi saattanut Itä-Helsingin palokunta saada hommia ja joutua pelastamaan neidon pulasta!

Korkealla oltiin.
Hienot näkymät.

Kivikon voimalasta on siis vielä saatavilla paneeleja, mutta uskon vahvasti, ettei kehitys tyssää tähän, vaan voimaloiden rakennushankkeita tulee lisää, kun vain kysyntä kasvaa. Ajankohtaista tietoa saat vaikkapa Helenin aurinkovoimalan Fb-Sivulta. Se on jokaisesta kiinni, millaista sähköä haluaa hankkia ja haluaako olla mukana käyttämässä uusiutuvaa energiaa vai ei. Omia myönteisiä mielipiteitäni aurinkovoimasta tähän projektiin tutustuminen vain vahvisti. Ensimmäisen kerranhan kuulin aurinkovoimasta joskus teini-ikäisenä, kun vanhempani hankkivat aurinkopaneelin mökkimme katolle Mäntyharjulle. Minulla oli jo siis omakohtainen positiivinen kokemus siitä, että aurinkovoimalla on mahdollista saada valoa sysipimeän metsän keskelle vanhaan kesämökkiin, jonne sähköjen vetäminen olisi tullut hirmu kalliiksi.

Usein kuulee, ettei aurinkovoimalla pärjää Suomessa synkeän ilmastomme vuoksi, mutta tämä uskomus on todella vain uskomus. Suomessa kun kuulemma paistaa yhtä lailla kuin Tanskassa tai Pohjois-Saksassa. Kuulin myös, että paneelit hyötyvät kirkkaudesta ja tuottavat sähköä silloinkin, kun aurinko ei porota niihin suoraan. Eli aurinkovoimaa saadaan myös sadesäällä.

Katto on kalteva.
Tilaa on, mihin laittaa!

Mielestäni on myös hienoa, että minimalistisista mökkijärjestelmistä on siirrytty siihen, että aurinkovoimaa saa halutessaan kotiin oman sähköyhtiön kautta. Monia omakotitaloissa asuvia on alkanut kuulemma myös innostaa oman minivoimalan asentaminen: paneelit on mahdollista hankkia omalle katolle ja useimmissa kunnissa ja kaupungeissa riittää pelkkä ilmoitus niiden laitattamisesta.

Olen varma, että aurinkovoimabuumi on Suomessa vasta aluillaan! Mitä mieltä sinä olet?

P.s. Muut Helen-postaukseni löydät täältä:

Aurinkovirtaa, Pian saadaan aurinkovoimaa ja Aurinkoenergiaa saatavilla.

Yhteistyössä Helen ja Blogirinki.
Yhteistyössä Helen ja Blogirinki.
Lisää hyvää

Lisää hyvää

Mitä tehdä kun tuntuu, että maailma räjähtää ympärillä ja kaikki on ihan sekaisin? Itse uskon, että silloin on tärkeä keskittyä entistä enemmän siihen, mitä itse tekee, mitä itse sanoo, miten itse käyttäytyy, miten itse ajattelee ja millainen on toisille ja itselleen. Maailmaa ei pysty kukaan yksinään muuttamaan, 

Hyvinvoinnista on niin helppo lipsua…

Hyvinvoinnista on niin helppo lipsua…

…Nimittäin fyysisestä hyvinvoinnista. Minäkin tiedostan sen. Eilenpä mietin sitä, miten elämä on priorisoimista. Toki moni tekeminen vaatii aikaa, rahaa tai energiaa, mutta periaatteessa aika harva asia on mahdotonta, oli tilanne mikä tahansa. Itse pitää vain päättää, mitä todella haluaa ja mikä itselle on elämässä tärkeää 

Se on ohi!

Se on ohi!

…vai sittenkin vasta alussa!

Onnistuin sössimään Sisäinen timantti – 365 ajatusta parempaan arkeen -kirjan deadlinen kanssa ja nyt kävi niin onnellisen hassusti, että kirja lähti jo tänään painoon, jossa se viettää parisen viikkoa. Sisäisen timantin alkuperäinen ilmestymisajankohtahan oli suunniteltu tammikuulle 2016, mutta nyt se putkahtaa uunituoreena tehtaasta ulos jo näillä näkymin loppukuusta. Minulla vain oli eri mielikuva deadlinesta kuin mitä olimme kustantajan kanssa sopineet. Toimitin valmiin materiaalin muutamia viikkoja etuajassa ja sen jälkeen kaikki tapahtuikin melko sukkelaa tahtia. Kun kavereilleni naureskelin tätä Facebookissa, moni sanoi, että on varma, että tämänkin ”mokan” taustalla on jokin suurempi suunnitelma.

Ehkä Sisäinen timantti saapuu ja ratkoo juuri sinun lahjaongelmasi! Pikkutontut kertoivat, että kovat paketit ovat kuumaa kamaa tänä jouluna.

Vaikka kirjaprosessi oli kivuton ja stressitön, niin ihan heti en vastaavaan urakkaan aio ryhtyä. Materiaalia olisi varmaan muuten riittänyt kolmanteenkin opukseen (jolla on nimikin jo valmiina…)! Tulipa taas ensi kädessä ajateltua, että työtä on vähemmän kuin onkaan, hahaa, jo kolmannen kerran. Ehkä tuo ajatusmalli onkin vain jotain, jolla suojelen itseäni ja jaksan painaa prosessin loppuun saakka hyvissä tuntemuksissa.

Loppuvaiheessa huokailin kyllä enemmän kuin laki sallii. Myös ajatukseni erityisesti kotona pyörivät pitkälti kirjan parissa, töissä oli ihan liian kiire, että olisin ehtinyt kirjaa kelailla. En siis ehkä ollut ihan niin läsnä kuin haluaisin, kun tein viimeisiä korjauksia ja pientä hiomista. Mutta jossain vaiheessa vain oli laskettava tämäkin pienokainen (oikeasti paksukainen, kirjassa on 460 sivua ja 18 teemaa!) käsistäni ja päästettävä irti. Mutta iloisella fiiliksellä seuraan kirjan taipaletta kohti mustaa valkoisella.

Mutta pakko sanoa, että virta on juuri nyt aika vähissä päivätyökiireiden, kirjan viimeistelyvaiheen, huonosti nukkuneen lapsen ja tuon pimeääkin pimeämmän pimeyden takia. Mutta onneksi tiedän, että ensimmäinen askel onkin tiedostaa se, millaisia muutoksia siinä omassa arjessa on tehtävä. Ja vaikka haluaisin mieluiten työpäivän jälkeen hautautua viltin alle ja käpertyä sohvan nurkkaan, niin itseni tuntien se olisi vain ratkaisu, joka väsyttäisi pitkässä juoksussa aiempaa enemmän. Myöskään siitä suklaasta ei ole nyt hyötyä piristystä ajatellen. Tärkeää on nukkua paljon ja ylläpitää urheilua ja ulkoilua, joka tuo todellista hyötyä ja virkistää oikeasti. Tänään kävelin töistä kotiin, kun oli pakko saada hieman ajatuksia tuuletettua. Toimii!

Oloni on nyt myös jotenkin hieman rauhaton, kun prosessi on ohi ja siirtynyt pois omista käsistäni. Ehkä tunnen itseni myös hieman tarpeettomaksi. Kun asia, jonka kanssa on puuhaillut päivittäin kuukausien ajan loppuu ja menee ohi, tuntuu olo oikeasti haikealta. Voin samastua vuoden häitään suunnitelleen morsiamen häiden jälkeisen elämän tunnelmiin. Se voi tuntua hetkellisesti tyhjältä!

No mutta, tässä hän on! Olkoon timantista sinulle rutkasti iloa.

Samalla teemalla jatketaan. Kannen on suunnitellut Marko Tapani.
Samalla teemalla jatketaan. Kannen on suunnitellut Marko Tapani.

Sinäkin voit olla onnellinen

Sinäkin voit olla onnellinen

Heräsin aamulla ihan mielettömän onnellisena. Mitään erityistä ei ollut tapahtunut. Toki paljon oli tapahtunut viikolla, selvä se. Mutta lopulta kaikki tapahtuneet olivat aika arkisia asioita eivätkä juurikaan tavallisuudesta poikkeavia. Paitsi keskiviikon tv-esiintyminen ruotsinkielisessä Lasso-ohjelmassa, jonka voit katsoa halutessasi täältä. Oma, myöskin onnellisuutta käsittelevä osuuteni alkaa