Vaikealla hetkellä muista, että sekin menee ohi

Viime päivinä elämä on testaillut meikää melkolailla urakalla, vaikka toki on tapahtunut myös hyviä, hyviä asioita. Tein kuitenkin huomion, että samaan aikaan voin olla paitsi surullinen, myös kiitollinen kaikesta. Jos en olisi tässä vuosien varrella tehnyt niin paljon duunia itseni kanssa, olisin saattanut lillua ainakin ajoittain jossain ahdistuksen ja apatian rajamailla. Mutta koska nykyisellä elämänkokemuksellani tiedän, että kaikki tunteet menevät ohi, tilanteet muuttuvat ja asiat hiipuvat, voin pyrkiä elämään rakkauden kautta.

Aina ei ole helppoa, välillä on vaikeaa. Mutta sen kun hyväksyy, se jo auttaa.

Kukkuu, uuuulllatuuuus!

Välillä arki menee niin, että yllättäviä tilanteita tulee eteen, ehkä sellaisiakin, jotka on jollain tapaa saattanut jopa tiedostaa tai tunnistaakin, mutta joita ei ole halunnut, uskaltanut tai jaksanut todella nähdä. Toisaalta tilanne on aika makea. Sitä pystyy todella fiilistelemään itsensä kanssa, miltä itsestä tuntuu silloin, kun arki ei ole ruusunpunaa ja vaahtokarkkia. Silloin näkee myös sen, mitä on vuosien varrella oppinut ja miten on ihmisenä kehittynyt. Kuinka asioihin ja tilanteisiin suhtautuu ja miten niiden antaa itseensä vaikuttaa. Lamaantuuko, musertuuko vai alkaako tehdä eri lailla kuin tähän asti? Sekin on omaa valintaa.

Joskus maton alle lakaiseminen olisi niin paljon helpompaa, mutta se ei kuitenkaan koskaan auta eikä ratkaise mitään tilanteita. Uskon itse vahvasti siihen, että jos leikkii, että jotain itselle epämieluista ei ole olemassa, se tulee niin kauan ja aina vain entistä kovemmin eteen, kunnes asiaa alkaa käsitellä.

Ei ole ihan bullshittiä se, että mikä ei tapa, vahvistaa.

Asiat menevät, kuten ne menevät

Mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa! Uskon myös vahvasti siihen, että asioiden kuuluu jostain syystä mennä, kuten ne menevät. Se lienee hyväksyttävä. Niistä kipeistä kokemuksista ihminen oppii eniten tai ainakin koen, että kaikkien vuosien varrella niin on käynyt itselleni. Ajatelkaa nyt, jos elämä olisi pelkkää onnistumista ja ilon kuplia! Ihminenhän olisi vaikeuksia kohdatessaan silloin ihan pulassa. Jokainen elämän epäkohta kasvattaa henkistä työkalupakkiamme ja auttaa meitä jatkossa vastaavanlaisissa tilanteissa. Sillä ihan varmasti vaikeita hetkiä tulee, oli sitten kuka tahansa.

Ja mikä parasta, sitten kun taas helpottaa, sitä alkaa nähdä, miten helppoa arki oikeastaan on, vaikka siihen kuuluvatkin ne kaikki maailman tunteet, nekin, joiden kokeminen joskus tuntuu pahalta. Sitä näkee taas, miten kaunis maailma ympärillämme onkaan. Sitä on lähes pakahtua, kun muistaa, miten kiitollinen saa olla elämässään olevista ihmisistä ja asioista, työstä, toimivista jaloista, puolisosta, lapsista, ystävistä, kollegoista, auringonpaisteesta, kuulaasta syyspäivästä, liikunnasta, kaurapuurosta ja kukista maljakossa.

Hankalalla hetkellä muista, että sekin tunne katoaa

Elämä on joskus aika syvältä, mutta samalla on ihan mahtavan hienoa, että saa olla ja hengittää. Mikään tilanne koskaan ei ole niin vaikea, etteikö se jollain tavalla ratkeaisi.

Haluan vain lohduttaa sinuakin ja sanoa, että jopa sillä elämäsi paskamaisimmalla tai ainakin top vitoseen yltävällä hetkellä muista, että sekin tunne vielä katoaa ja kaikki tulee olemaan vielä paremmin. Mitä paremmin tunnet itsesi ja mitä enemmän annat itsesi kokea erilaisia tunteita, sitä nopeammin kaikki on taas paremmin.

Kaunista keskiviikkoa! Huomenna on uusi päivä.

Elämä nyt vain on monenlaisia tunteita.