Sano hei ja muut ryhmäliikuntatunnin säännöt
Ehkä olisi voinut olla pehmeämpi lasku ryhmäliikuntakauteen, mutta ihmeen hyvin selvisin kolmesta tunnista. Huomenna ohjelmassani on vielä pumppi ja intervallispinu, sunnuntaina lepoa ja kotoilua. Tästä se lähtee. Olen langettanut itselleni kolmen kuukauden kuntoprojektin, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt tärkeään asiaan, nimittäin ryhmäliikuntaetikettiin.
Ohjaajakollegani Facebook-status innosti minua pohtimaan ihmisten käytöstä ohjatuilla tunneilla. Kollegani ohjaamalla sisäpyöräilytunnilla oli asiakas lukenut lehteä, välillä poistunut pyörän päältä kaivelemaan kassistaan tavaroita ja lopulta tyyppi oli häipynyt paikalta ennen tunnin loppumista. Siis häh? Mielestäni aika, no jos ei härskiä, niin melko epäkohteliasta toimintaa. Ohjatun ryhmäliikuntatunnin ideahan on nimenomaan se, että on a) ryhmä ja b) ryhmän ohjaaja. Kuntosalilla tai lenkkipolulla voi soveltaa itse miten tykkää, mutta mielestäni tuollainen hihhulointi ohjatulla tunnilla on jo epäkunnioittavaa sekä tunnin vetäjää että muita asiakkaita kohtaan. Ohjaaja ohjaa eli tekee työtään työpaikallaan. Tuskin tällainen hihhuloija menee häiriköimään muidenkaan työpaikoille?
Olen itse ohjannut vuosien varrella todella monessa paikassa ja kohdannut tunneilla kaikenlaisia tyyppejä. Pääosa asiakkaista osaa totta kai käytöstavat ja tulee tunnille liikkumaan yhdessä, sitä ei sovi unohtaa. Mutta sitten on heitä, jotka ilmeisesti saavat mielihyvää toisen mielen pahoittamisesta tai sitten eivät vain ymmärrä käytöstään. Ja nyt en tarkoita missään nimessä rakentavaa kritiikkiä, se on aina tervetullutta.
Vuosia sitten ohjasin paikassa, jossa kävi muutama vanhempi rouva treenaamassa ryhmäliikuntatunneilla. Heille ei ikinä kelvannut mikään. Ihan sama kuka tunnin veti ja mikä tunti oli, aina heillä oli negatiivista sanottavaa, ja ikävä kyllä usein täysin aiheetta. Muistan erään aerobictuntini, jossa yksi rouvista ei pysynyt koreografiassani mukana (kyseessä oli siis nimenomaan koreografinen aerobic). No, rouva ei jäänyt toimettomaksi, huusi vain kovaan ääneen että ”JOPAS ON PASKA TUNTI” ja keksi omat kuvionsa! Vuoron perään rouvat itkettivät meitä ohjaajia olemalla tylyjä, töykeitä ja suoraan sanottuna inhottavia. Itsekin sain tästä kohtelusta oman osani, kunnes eräänä päivänä satuin törmäämään yhteen rouvista ystäväni äidin hautajaisissa. Siitä päivästä lähtien ääni kellossa muuttui täysin, ja olinkin yllättäen….tadaaa…… lempiohjaaja! Nyt muuten osaisin suhtautua tällaiseen käytökseen eri lailla, nuorempana ja kokemattomampana ohjaajana se vei vain yöuneni. Sääntö numero yksi: Mieti, miten käyttäydyt. Et voi ikinä tietää, missä ihmisen tapaat uudelleen.
Samaiset rouvat muuten fanittivat täysillä yhtä salin miespuolista ohjaajaa. Jos hänen tuntejaan meni sijaistamaan, auta armias sentään. Vaikka veti kuinka täydellisen tunnin tahansa, haukut tulivat takuuvarmasti. Ymmärrän sen, että ihmisillä on lempiohjaajia, mutta kannattaisi miettiä, että vaikka sairaustapauksessa tunti voidaan joutua perumaan jos sijaista ei saada. Sääntö numero kaksi: Anna sijaiselle mahdollisuus. Lyttää hänet vasta tunnin jälkeen, jos on aihetta. Heh.
Olen myös ohjannut tuntia, jossa asiakas on kertoillut kuulumisiaan kännykkäänsä suureen ääneen. Huuda siinä sitten kilpaa, kun Terttu-Helena kertoo naapurin Reijalle vatsavaivoistaan. Olen myös ohjannut tuntia, jossa kaksi ihmistä on keskustellut keskenään niin, että se on häirinnyt muita. Kummassakin tapauksessa olen pyytänyt kyseisiä henkilöitä lopettamaan ja keskittymään tuntiin tai sitten poistumaan paikalta. Eihän kenenkään ole pakko tulla ohjatulle tunnille. Mutta jos sinne kuitenkin tullaan, ei mielestäni voi käyttäytyä aivan mielivaltaisesti. Sääntö numero kolme: Kuunnellaan ohjaajaa ja hänen ohjeitaan. Päivitetään omat kuulumiset tunnin jälkeen.
Myös viime tipassa tunnille saapuminen aiheuttaa ongelmia ja voi jopa olla turvallisuusriski. Viimeksi tänään sisäpyöräilytunnillani huomasin, että paikalle viimeisten joukossa saapunut polkija ei ollut ymmärtänyt säätää pyöräänsä lainkaan, vaan polki satula ja tanko alimmassa mahdollisessa asennossa ikävästi klenksuen. Siinä sitten hyppäsin pois satulasta ja menin antamaan yksityisopastusta pyörän säätämisestä. Ihan kiva, mutta kunpa hän olisi tullut edes viisi minuuttia ennen kuin tunti alkoi. Minulla meni tässä puuhassa ensimmäinen lämmittelybiisi ohi, jolloin yleensä kertaan polkutekniikkaa. Sääntö numero neljä: Saavu ajoissa paikalle.
Joskus asiakas joutuu lähtemään pois kesken tunnin. Siitä on mielestäni kohteliasta ilmoittaa ohjaajalle ennen tuntia. Olisi myös tosi kiva, kun saliin saapuessa ja asiakkaita tervehtiessä joku uskaltaisi vastata tervehdykseen. Joskus reippaan moikkaamisen vastauksena on syvä hiljaisuus, ja tulee kyllä vähän typerä olo. Asiakkaat tervehtivät ruokakaupan kassaakin, miksei sitten ohjaajaa? Olenkin joskus vastannut hiljaisuudelle, että jopas on äänekästä porukkaa. Sääntö numero viisi: Sano hei.
Myös välineet, joilla on treenannut, tulee laittaa takaisin sinne, mistä ne on ottanutkin. Välillä mietityttää, kun on vuosien varrella joutunut opastamaan asiakkaita tällaisissa itsestäänselvyyksissä. Kyllähän jo pieni lapsikin tietää, että lelut korjataan leikin jälkeen pois omille paikoilleen! Ymmärrätte varmaan, että jos ohjaaja alkaa korjata 50 bodypumppaajan välineitä telineisiin, hän on vielä aamullakin siivomassa jumppasalia. Sisäpyöräilypyörä tulee myös putsata tunnin jälkeen ja säädöt poistaa. Tämäkin jää välillä tekemättä, vaikka ainakin itse muistutan siitä joka tunti. Haloo?! Se vie minuutin elämästäsi. Sääntö numero kuusi: Korjaa jälkesi.
Ja summa summarum. Ohjatun ryhmäliikunnan tarkoitus on ehdottomasti olla miellyttävää ja hauskaa. Oikeasti nuo ”säännöt” ovat vain pikku asioita, joiden huomiointi ei vaadi ponnisteluja. Ne takaavat sen, että meillä kaikilla on niin mukavaa liikunnan parissa.
Nähdään jumppasalilla!
P.s.
Anzi
Olin kerran tunnilla, josta yksi yrmeä ämmä lähti ovet paukkuen kesken pois. Kyseessä oli rankka rääkkitunti, josta ilmoitetaan hyvin selvästi salin ohjelmassa. Kaikkien osallistujien siis pitäisi tietää mihin ryhtyy. Tämä rouva ei kai sitten sitä tiennyt, kun ensin noin 20 minuuttia avuttomasti puuskutettuaan ja kiukuteltuaan itsekseen painui koppavana ulos. Aika ärsyttävää.
Ja tunnilla omia asioitaan kälättävät ihmiset ärsyttävät todella paljon. Joskus on mennyt esim. kuntonyrkkeilytreeni piloille kun sattumalta valikoitunut treenikaveri on katsonut asiakseen avautua treenaamisen sijaan.
tiinanen
Hyvä että tästäkin joku kirjottaa! Itse just viikko sitten olin myöhässä pumpista, kun mun kello oli väärässä ajassa. Kun huomasin että tunti oli jo alkanut ja salin ovi kiinni, en kehdannut enää mennä sinne. Siellä kun ois viel menny aikaa välineiden ”kasaamiseen” yms. Oma vikani, mitäs olin myöhässä. Pumppi vaihtui sitten salitreeniin. 🙂
Jep, tuntikuvauksistahan käy ilmi mitä tunnilla tehdään. Itse tykkään esim. pumpista, jossa tehdään kuitenkin yksin vaikkakin ohjaajan mukana. Jos tuntikuvauksessa lukee jotain ”pariharjoitteena” yms, niin sellaset jätän yleensä väliin.
Tuntien häiriköiminen on kyllä tosi väärin, hyvä että ohjaajana oot komentanut sellasia. Ei se ole muille jumppaajillekaan kivaa, jos joku kailottaa kännykkään.
jennyhe
Joo, ehdottomasti kannattaa katsoa, mille tunnille on tulossa.
jennyhe
Iik, pariharjoitetunnit on kyl kauheita. Ei oo kiva olla ihan hikisenä lähikontaktissa kehenkään 🙂 Joskus myöhästyy, sille ei voi mitään, mut pumpissa just se ei oikein sovi, kun kamojen raijaaminen on turvallisuusriski jos muut jo tekee, voi sattua joku vahinko. Ja muutenkin tietty kiva tulla ajoissa. Mä ohjaan joskus myöhässä spin-saliin tulleet eturiviin suoraan mun nenän eteen 😉