15 ajatusta viikonloppuun
Sellaista mietin tällä viikolla, että…
niin se vain on, että välillä ihmiset vatuttavat, vaikka kuinka yrittäisi ja haluaisi nähdä valon ja rakkauden jokaisessa.
ensiaputaidot ovat asia, joka meidän jokaisen kannattaisi pitää päivitettynä.
miksihän välillä oma elämä on parasta koskaan ja sitten taas tuntuu, että kaikkien muiden elämä on niin paljon parempaa.
parasta ikinä on herätä auringonpaisteeseen ja ensimmäisenä silmänsä avattuaan nähdä 7 vuotta vanhat pikkuvarpaat pilkottavan peiton alta.
miksi juokseminen on välillä ihanan kevyttä ja jaksaa juosta vaikka 30 kilsaa, kun taas välillä 4 kilometrin lenkki on yhtä tarpomista ja taistelua mielen kanssa.
milloinhan sitä tietää, mitä haluaa tehdä isona.
kun on ohjannut pian 20 vuotta ryhmäliikuntaa, olisiko aika kenties jo lopettaa.
millaisia valintoja olisin tehnyt, jos en olisi tehnyt niitä valintoja, joita olen tehnyt.
saako sosiaalisesta elämästä siivota pois ne ihmiset, joita minä itse ja tekemiseni jostain kumman syystä selkeästi ärsyttävät, mutta jotka silti roikkuvat mukana stalkkaamassa. Kaikkien ei tarvitse kulkea kanssamme loppuun saakka, mutta silti jokaisesta voi olla kiitollinen.
selviääkö maaliin Tukholman maratonilla, jos lämpötila tosiaan kohoaa sinne 30 asteen kieppeille, mitä 2.6. kaupunkiin on luvattuna.
miksi joidenkin on niin vaikea iloita toisen puolesta tai enemmänkin kanssa. Miksi on ihmisiä, jotka luulevat, että toisen ilo on pois itseltä.
elämään kuuluvat kaikki tunteet ja myös ne niin sanotusti negatiiviset tunteet pitää antaa itsensä kokea. Elämä ei ole koskaan pelkkää popparia tai ruusunpunaa eikä tule koskaan olemaankaan vain sitä.
että se asia, mikä ei jätä rauhaan, se on pakko tehdä. Vaikka kuinka pelottaisi ja epäilisi itseä.
heittäisinkö talviturkin pois viikonloppuna?
joskus on tehtävä valintoja, jotka eivät aina miellytä muita. Mutta itselleen pitää olla rehellinen, ja sitä voi olla vain, jos kuuntelee itseään.
Nämä ja 60 000 muuta ajatusta vuorokaudessa (!!) tällä viikolla. Ei ole kuulkaas meidän ihmisen elämä helppoa! Aika lienee jatkaa jälleen meditointia, joka on ollut tauolla toista kuukautta. Ja mennä metsään hiljentymään.
Ihanaa viikonloppua! Mitä kuuluu?
Jenny
Kaisa
Ihania ja tärkeitä mietteitä. Oon saanut sinun blogista ja instasta niiiiin paljon uutta näkökulmaa ja positiivisuutta elämääni, ettet usko! Ja voimaa ja uskallusta tehdä elämästäni minun näköistäni. Olisinkohan vuoden verran seuraillut, ekaa kertaa nyt kommentoin, olet ihana!
Ehdottomasti saat siivota somesta (ja myös ihan elävästä elämästä) pois ne tyypit, jotka syövät energiaasi ikävällä asenteellaan. Itse olen tehnyt niin enkä ole katunut hetkeäkään.
Toivottavasti helle-ennuste ei toteudu Tukholmassa (tuntuu hullulta olla toivomatta hellettä, koska rakastan sitä, mutta nyt on hyvä syy) ja juoksu kulkee! Olen itse toivottavasti matkalla kohti saman suuntaista elämänmuutosta, painonpudotusta ja kevyempää juoksua, inspiroit hurjasti. Mahtavaa juoksua sinulle!
Ninni
Vitsi miten on paljon samanlaisia pohdintoja omassa päässä pyörinyt lähipäivinä.
Tukholmaan en tosin ole lähdössä, mutta jos olisin niin kyllä mietityttäisi sekin.
Toivotankin sinulle onnistunutta ja mukavaa juoksua., kannustus Tukholmassa on mahtava että se ainakin auttaa jaksamaan.
Ninni
Eija
Kirjoitit Kaisa mun puolesta kommenttini 🙂 Kaikkea ihan samaa aattelin ekaa kertaa kommentoida. Kiitos tajunnanvirtakirjoituksesta ja koko blogista. Olen saanut siitä paljon, vaikken itse olekaan vielä ”tuossa kohdassa matkaa”.
Mari
Heips!
Hyvä idea. Sitä voisi jonain päivänä kirjata omat ajatukset muistiin ja pohtia ne uudestaan myöhemmin. Tai pitäisikö kirjata vain positiiviset asiat? Joskus huomaa ajattelevansa niin rumia tai tyhmiä juttuja, ettei niitä kehtaa jälkikäteen muistella… Ajatuksiinsa voi kuitenkin vaikuttaa – tai ainakin olla välittämättä niistä, kuten meditoinnissakin tehdään ja annetaan ajatusten mennä ja tulla. Mun pitäisi myös ehdottomasti aloittaa jonkinlainen päivittäinen meditointi, mutta on vaikea päästä alkuun.
Aurinkoista lauantaita!
Mari
KIRSI
Hyvin sä Jenny taas(kin) kiteytit!
Komppaan montaa kohtaa😉.
Näin se vaan on, elämä on valintoja joskus vaikeitakin, pohdintoja,asioista ja ihmisistä luopumista. Itse olen tehnyt ”inventaariota” sellaisista henkilöistä jotka aiheuttaa itselleni negatiivisia tunteita … en heitä tarvitse! Tsemppiä Tukholmaan, hengessä mukana☀️🏃♀️🏃♂️🌡.
Ps. Hyvää kuuluu…Loma lähenee ☀️✈👙😎🏖
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Kirsi!
Joo, toi inventaario on kyllä hyvä. Itsekin aion keskittyä siihen nyt, kun elämä on taas sangen täyteläistä ja runsasta. Ihan omin pikku kätösin kasaan kyhättyä 😀
Ihana, että sulla loma lähenee! Itsellä vielä aikaa saada maailma valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.
Kiitos tsempeistä Tukholmaan! Ne tulevat tarpeeseen 🙂
Mahtavaa alkanutta viikkoa!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Mari! Voihan se olla ihan hyödyllistä kirjata kaikki asiat! Kyllä jokaisen ihmisen päässä pyörii ajatuksia, joita ei kehtais jälkikäteen muistella, se on inhimillistä sekin.
Mutta totta on, että ajatuksiin voi vaikuttaa ja tänään sain kahdesti kokea, että maailmankaikkeus todella toimitti sen, mitä ajattelinkin, toisen salamannopeasti ja toisen työpäivän mittaisella viiveellä :O Eli se oli merkki siitä, että kannattaa keskittyä todella asioihin, joita haluaa ja ajatella niitä.
Toi meditaatio on mullakin taas ollut vähän niin ja näin tänä keväänä. Mutta ei oteta stressiä. Se vain tekee ihmiselle hyvää, istua hetki hiljaa.
Mahtavaa viikkoa sulle 🙂
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Eija sinulle kauniista sanoista ja ekasta kommentistasi! Niin me ollaan jokainen omalla polullamme omassa vaiheessa, mutta vaikka välillä tuntuu, että mennään yks askel eteen ja taakse niin kyllä me silti eteenpäin mennään.
Aurinkoa viikkoosi!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Ninni! Tukholmassa tosiaan on kannustus ihan huikeaa. Eiköhän se juoksu siinä suju samalla 🙂
Näin me ihmiset ajatellaan ihan hirveästi asioita koko ajan, ja välillä on ihan hyvä pysähtyä miettimään, mitä sitä oikein edes ajattelee. Lohduttavaa kuulla, että muillakin pyörii monenlaista siellä pääkopassa!
Kaikkea kivaa ja kaunista viikkoosi 🙂
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Kaisa kauniista sanoista ja ekasta kommentistasi! Todella mahtava kuulla! Aina välillä mietin, onko missään mitään järkeä, mutta sitten tällainen palaute saa taas inspiroitumaan lisää ja jatkamaan 🙂
Kyllä mäkin oikeasti uskon, että miksi roikottaa ihmisiä mukanaan tavalla tai toisella, jotka eivät ehkä itsekään sitä halua. Kaikelle on aikansa, eikä kaikkia ole luotu kulkemaan meidän kanssa samaa matkaa. Ja sekin on ihan ookoo tosiaan.
Nyt näyttää Tukholmaan reilu 25 astetta, saa nähdä, millainen sää on lauantaina. Viime kerrasta viisastuneena otan suolaa mukaan, ja sitten mennään kropan, mielen ja sään ehdoilla. Jännittää hieman, mutta kyllä se siitä. On kuitenkin jo kolmas vastaava kokemus, joten vähän jo tiedän, mitä tulee tapahtumaan 🙂
Mahtavaa viikkoa sulle!