Uuden lajin opettelussa ja elämäntapojen muuttamisessa on paljon samaa
Aloitin tänä syksynä vapaauinnin opettelun. Koko homma aloitettiin hapenoton harjoittelulla, eli pinnalla otetaan henkeä ja vedessä puhalletaan nenän kautta ulos. Taas happea pinnalla ja jälleen puhallus vedessä. Liikkeelle lähdettiin alkeista, koska en osannut vapaauintia. Ensimmäisellä tunnilla pääsin kyllä myös “uimaan”, mutta ei sitä voinut oikein vielä uinniksi kutsua.
Kuitenkin jo parissa kuukaudessa on tullut hurjaa kehitystä ja edistystä, koska olen harjoitellut. Ensin harjoittelin uimaopettajan kanssa, koska laji oli itselleni uusi ja tarvitsin ihmisen kertomaan, mitä pitää tehdä. Uintiopetuksen ohella ja niiden loputtua jatkoin itsenäistä treenaamista.
Parempien elämäntapojen opettelu alkoi 2 vuotta sitten
Aloitin parempien elämäntapojen opettelun tasan kaksi vuotta sitten kuuden jojotteluvuoden jälkeen. Vaikka olen ohjannut puolet elämästäni liikuntaa enkä voi sanoa, ettenkö olisi tiennyt, miten ihmisen kannattaa syödä, liikkua ja palautua, homma vain oli ajautunut pieleen monestakin syystä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin ne tavat, joita opettelin kaksi vuotta sitten, ja jotka toki olin tiennyt, mutta joita en vain ollut toteuttanut, tulevat jo selkärangasta. Entiset elämäntavat tuntuvat absurdeilta, ja vaikka en esimerkiksi kiellä itseltäni mitään syömisiä nykyäänkään, ruokailut ovat paljon paremmalla tolalla.
Yhtäkkiä tajusin sen, että elämänmuutoksessa ja uuden lajin opettelussa on paljon samaa. Elämäntapojen muuttamista on treenattava, jotta uusista tavoista tulee rutiinia. Ihan sama juttu pätee uinnin opettelun kanssa. Minäkin opin vapaauinnin tekniikan, kun vain harjoittelin. Aluksi osasin sen huonosti, mutta pystyin uimaan jonkin pätkän. Mitä enemmän harjoittelin, sitä paremmaksi uimariksi tulin. Mitä enemmän harjoittelen, sitä paremmin uinti alkaa sujua. Mutta jos homma jää vain ajatuksen tasolle, enkä oikeasti mene (näin talvella) uimahalliin ja laskeudu altaaseen, en voi oppia enkä osata.
Malttia vaaditaan aika monessa asiassa elämässä.
Uuden lajin opettelu vaatii kymmeniä ellei satoja tunteja harjoittelua
Aika moni meistä tietää, kuinka kannattaa syödä, liikkua ja palautua, jotta voisi niin hyvin kuin kussakin elämäntilanteessa ja omissa toiveissa on mahdollista. Niin moni kuitenkin epäonnistuu elämäntapoja muuttaessaan, koska harjoittelu jää, sitä ei vain malteta tehdä. Odotetaan, että osataan heti, kun asiaa on vain ajateltu. Kärsivällisyyttä ei ole, vaikka elämäntapojen muuttaminen vaatii toistoa. Sitten heitetään hanskat tiskiin, mutta ei silti olla ehkä kovin tyytyväisiä.
Mutta kun halutaan oppia uutta lajia, ymmärretään usein, että se vaatii kymmeniä tai satoja tunteja harjoittelua, jotta se alkaa tulla selkäytimestä ilman, että sitä tarvitsee tietoisesti ajatella. Tieto tästä ei kuitenkaan usein saa meitä kärsimättömäksi, koska ymmärrämme, että uuden asian opettelu vaatii harjoittelua. Harva kuitenkaan ajattelee näin elämäntapojen muuttamisen kanssa.
Mutta:
Jos haluaa muuttaa elämäntapojaan, eikö kannattaisikin ajatella, että se on uusi laji, jonka ottaa kärsivällisen harjoittelun ja tekemisen kautta haltuun? Kun malttaa treenata, tulee hyväksi ja alkaa osata uusia asioita.
Ei ihan utopiaa?
Jenny
Lue ja laita hyvä kiertämään:
Ylikierrostelun rauhoittelua ja haastattelu Fit-lehdessä
Elämänmuutos vie aikaa ja vaatii toistoa – mutta yhtäkkiä huomaa, että kaksi vuotta on kulunut
Uuteen nousuun – löydä energisempi elämä -kirjani on ilmestynyt
Vuoden 2018 juoksutavoitteet menivät aikalailla persiilleen
Vapaauinnin alkeet haltuun viidellä uintiopetustunnilla
Comments are closed.